Ulkopolitiikan asiantuntija kehotti reserviläisiä olemaan ”elämänsä kunnossa” vuoteen 2025 mennessä siltä varalta, että Venäjä innostuu kokeilemaan Naton rajoja. Tarve ei ole kadonnut, Charly Salonius-Pasternak sanoo nyt.
– Reserviläisten kannattaa sitoutua olevansa elämänsä kunnossa henkisesti ja fyysisesti 2025 alkuun mennessä.
Tällä lauseella Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ravisutti suomalaisia vuonna 2023.
Salonius-Pasternak kehotti Ylen Aamussa suomalaisia varautumaan Naton heikentymiseen ja siihen, että Venäjä lähtee koettelemaan puolustusliiton rajoja sotilaallisella operaatiolla.
– Kotivara, ruoka, lääkkeet ja vesi kannattaa laittaa kuntoon tänään, Salonius-Pasternak jatkoi X-tilillään.
Mitä asiantuntija ajattelee kommentistaan nyt? Onko varautumisen tarve yhtä kiireellinen vuonna 2025?
– Ehdottomasti! Salonius-Pasternak sanoo kirjansa julkistustilaisuudessa.
Konsulttiyhtiö Nordic West Officen toimitusjohtajana nykyään toimiva Salonius-Pasternak keskustelee tietokirjassaan Tuntematon tulevaisuus (Tammi 2025) maailmantilanteen murroksesta rautaisten asiantuntijoiden kanssa.
Salonius-Pasternak sanoo kehottaneensa vuonna 2023 suomalaisia valmistautumaan kolmen asian varalta.
1. Eurooppa ei pääse puheista eteenpäin ja tee oikeita toimia yhteisen puolustuksensa eteen.
2. Ukrainan sota päättyy niin, että Venäjä päättelee sotilaallisen voimankäytön olevan sille hyödyllistä.
3. Yhdysvalloissa nousee valtaan liike tai henkilö, joka ei näe Euroopan turvallisuuteen ja puolustukseen osallistumista tärkeänä.
– Jos nämä kaikki käyvät toteen, silloin ehdottomasti pitää varautua, Salonius-Pasternak sanoo.
Salonius-Pasternakin mukaan tilanne on kaikilla kolmella alueella yhä epäselvä. Vladimir Putin sanoo jatkavansa etenemistä Ukrainassa. Euroopassa on joitakin liikkeitä yhteisen puolustuksen kasaamiseksi, mutta siinä kestää ”ainakin vuosikymmen”.
– Ja Yhdysvalloista on tunnetusti vaikea sanoa.
Eurooppalaiset ovat seuranneet kynsiään pureskellen, vetääkö Naton ykkösmaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump maansa ulos Natosta.
Kuntokuuri kertauksiin
Miksi Salonius-Pasternak asetti tavoitteeksi juuri vuoden 2025?
Tutkija nostaa esiin tiedusteluorganisaatiot, joiden mukaan Venäjällä on valmius koetella Euroopan tai Naton rajoja vuosina 2027-2028.
Charly Salonius-Pasternak toimi Ulkopoliittisen instituutin tutkijana vuosina 2005–2025. Kuva vuodelta 2024. Antti Mannermaa
– Olen ollut tarpeeksi monessa kertausharjoituksessa tietääkseni, että niissä on mukava olla kunnossa.
– Ajatukseni oli, että vuonna 2025 kannattaa olla kunnossa, jos ja kun kertausharjoituksia tulee enemmän. On mukavampi olla niissä kunnossa kuin huomata, että shit, ainoa kertausharjoitus ennen vuosia 2027–2028 meni puihin, kun en ollut kunnossa, myös mentaalisesti.
Salonius-Pasternak sanoo, ettei osaa edes laskea, kuinka moni ”kahvilassa, kaduilla, metrossa” on tullut kiittämään häntä Ylen Aamussa antamastaan kehotuksesta.
– He sanovat miettineensä [valmistautumista] pitkään, mutta tämä oli tavallaan viimeinen sysäys, että hei, kannattaisi ehkä tehdä jotain.
Entä jos mitään pahaa ei tapahdu ja reserviläiset eivät joudu tositoimiin?
– Sä olet paremmassa mentaalisessa ja fyysisessä kunnossa kuin koskaan. Se ei liene huono asia.
Naton kohtalo
Naton entinen pääsihteeri Jens Stoltenberg paljastaa kirjassaan Vahtivuoro (Gummerus 2025) sotilasliiton olleen romahduksen partaalla vuosina 2018–2019, kun Donald Trump suunnitteli vetävänsä Yhdysvallat ulos Natosta.
Demokraattipresidentti Joe Bidenin kaudella Suomi ehti liittyä Naton jäseneksi ja liittoutua vankasti Yhdysvaltojen kanssa.
Trump palasi presidentiksi vuonna 2025. Onko Nato taas romahduksen partaalla?
– Näyttäisi siltä, että Naton jäsenvaltiot ovat tehneet tarpeelliset peliliikkeet tai ainakin puhuneet niistä, Charly Salonius-Pasternak arvioi.
Salonius-Pasternakin mukaan Trump voi ”osittain ihan perustellusti” ottaa kunnian siitä, että Naton jäsenmaat sitoutuivat laittamaan yhteensä 5 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen ja siihen liittyviin menoihin.
– Tuntuu, että kuten Trump itse asian ilmaisi, hän on kerännyt heiltä nyt tarpeeksi rahaa.
Eurooppalaiset jäsenmaat ovat pyrkineet pitämään Donald Trumpin tyytyväisenä ja Yhdysvallat osana Natoa. KOEN VAN WEEL, EPA / AOP
Vaikka Naton tilanne näyttää hiukan paremmalta, kysymysmerkkejä on edelleen ilmassa, Salonius-Pasternak sanoo.
– USA:n sisäpolitiikan suhteen näyttää kyllä huonommalta.
Trumpin paluu presidentiksi havahdutti Euroopan siihen, miten paljon maanosan puolustus on nojannut Yhdysvaltojen varaan. Myös Suomessa pohditaan nyt, onko Yhdysvaltoihin ripustauduttu liian tiukasti.
Salonius-Pasternak painottaa Yhdysvaltojen merkitystä Suomelle ja Euroopalle. Keskinäisestä riippuvuudesta ei hänen mukaansa tule luopua.
– Transatlanttinen talous on edelleen maailman suurin, dynaamisin ja merkittävin paketti.
Salonius-Pasternak pitää aitona ongelmana ”fataalia riippuvuutta” eli sitä, että Yhdysvalloista ollaan kohtalokkaan riippuvaisia. Sen ratkaisemisessa on hänen mukaansa vielä ”hyvin paljon tekemistä”.
Onko toivoa?
Yhdeksi Charly Salonius-Pasternakin kirjan perusväitteistä nousee, ettei maailmantilannetta voi ratkaista keskittymällä vain yhteen asiaan.
Esimerkiksi ilmastonmuutos tulee nähdä osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, Salonius-Pasternak sanoo. Tähän on hänen mukaansa herätty näkyvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa ja maailmalla.
– Yhdysvaltain asevoimathan ovat ennen Trumpin kautta sanoneet, että ilmastonmuutos on suurin yksittäinen turvallisuusuhka.
Ongelmat pitää ottaa huomioon tasapuolisesti, Salonius-Pasternak sanoo ja viittaa historioitsija Jared Diamondin kanssa käymäänsä keskusteluun.
– Jos keskitymme ilmastonmuutokseen, mutta emme globaalin ydinsodan estämiseen, jälkimmäinen tappaa meidät tehokkaasti. Jos emme huomioi ilmastonmuutosta, se tappaa meidät vähän hitaammin. Kaikkea pitää työstää eteenpäin samaan aikaan, Salonius-Pasternak sanoo.
Moniongelmainen maailma voi tuntua sitä seuraavalle maallikolle pelottavalta. Salonius-Pasternakin mukaan myös kirjaan haastatellut asiantuntijat tunnistivat huolen, mutta yksikään ei näyttänyt lamaantuneen maailmantilanteesta.
– Ehkä siinä näkyy ymmärrys siitä, kuinka paljon Suomessa tehdään asioiden eteen sellaista, mikä ei näy suurelle yleisölle.
– Kun on varautunut johonkin, ei tarvitse olla huolissaan. Jos on mahdollisuus, että sataa, mutta sinulla on sadetakki, ei sitä tarvitse miettiä. Et voi kontrolloida sitä, sataako tai alkaako suursota, mutta voit valmistautua siihen.