Pirkkalassa asuvan nelihenkisen perheen äiti Tiina Viiman on syksyn aikana ollut kovan paikan edessä.
Kokoaikaista työtä ei ole löytynyt ja osa-aikainen työ kirjastovirkailijana ei ole riittänyt kattamaan lasten harrastuskustannuksia.
Viimanin kaltaisessa tilanteessa ovat nyt myös monet muut – Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 267 000 työtöntä.
Myös työttömyysturvaan tehdyt kiristykset ovat osaltaan heikentäneet perheissä lasten harrastuksiin käytettävissä olevaa budjettia: viime vuoden huhtikuussa poistettiin työttömyysturvan lapsikorotukset ja suojaosa.
– Työtilanne on vaikuttanut siihen, että ei pystytä maksamaan lasten harrastuksista. Jos olisin kokoaikaisena töissä, niin tilanne olisi täysin toinen.
Tiina Viimanin perheessä on syksyllä jouduttu luopumaan maksullisista harrastuksista.Ratsastus- ja tanssitunnit jouduttiin laittamaan tauolle
Viimeisimpänä perheen 9-vuotiaan esikoisen ratsastusharrastus jouduttiin laittamaan syksyn ajaksi jäähylle.
Viiman laskee, että syyskauden viikoittaiset ratsastustunnit olisivat Tampereella sijaitsevassa ratsastuskoulussa maksaneet lähes 1 000 euroa.
– Se on harmittanut lasta todella paljon ja harmittanut myös vanhempana, ettei pysty tarjoamaan lapselle kaikkein rakkainta harrastusta.
Ratsastuksen lisäksi perhe on joutunut kesän jälkeen luopumaan myös muista maksullisista harrastuksista.
Muun muassa perheen 5-vuotiaalle lapselle rakas tanssiharrastus on jouduttu laittamaan tauolle. Korvaavaa maksutonta harrastusta ei ole toistaiseksi löytynyt.
– Hän on todella musikaalinen ja olisimme halunneet jotain musiikkiin tai tanssiin liittyvää. Ne olisivat kuitenkin maksaneet liikaa.
Kevään ja kesän aikana Viimanin perheessä lasten harrastuksiin kului lähes 900 euroa. Tällä hetkellä perheellä ei työtilanteen vuoksi ole taloudellista mahdollisuutta tarjota lapsille maksullisia harrastuksia.
Maksuttomat ryhmät pelastavat monessa perheessä
Lukemisesta ja kirjoittamisesta innostunut perheen esikoinen löysi syksyn tullen uuden harrastuksen: koulupäivän yhteydessä järjestettävä sanataidekoulu veti heti puoleensa.
Uusi harrastus on osa vuonna 2021 käynnistynyttä harrastamisen Suomen mallia, joka tarjoaa peruskouluikäisille lapsille ja nuorille ilmaisia harrastuksia. Sen tavoitteena on myös tarjota polku seuratoiminnan äärelle.
Avaa kuvien katselu
Sara nauttii sanataidekoulusta tulevien tehtävien tekemisestä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Aluehallintovirastot ovat myöntäneet lukuvuodelle 2025–2026 yhteensä 14,5 miljoonan euron valtionavustuksen harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen, ja sen avulla tarjotaan noin 10 000:ta maksutonta harrastuskerhoa lapsille ja nuorille.
Me-säätiö toteutti lukuvuoden 2024–2025 aikana selvityksen, jonka mukaan 16 prosentilla – eli noin 23 000 koululaisella – ei olisi mahdollisuutta harrastaa ilman maksuttomia harrastusryhmiä.
Me-säätiön selvitys:
- Selvitettiin, saavatko maksuttomat, koulupäivän yhteydessä järjestettävät harrastusryhmät mukaan erilaisista perhetaustoista tulevia lapsia ja nuoria
- Tietoa kerättiin yhteensä 6 904 harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmään ilmoittautuneen lapsen tai nuoren huoltajalta
- Me-säätiö toteutti kyselytutkimuksen kolmessa osassa lukuvuoden 2024–2025 aikana
Lähde: Me-säätiö
Monen perheen kiristynyt taloudellinen tilanne on Me-säätiön toimitusjohtaja Tiina-Maija Toivolan mukaan heijastunut maksuttomien harrastusryhmien kysyntään.
– Mitä enemmän meillä on perheitä, joissa on taloudellisesti tiukkaa, niin se näkyy näissä ryhmissä ja myös muissa harrastuksissa.
”Kyllä tämä luo epätasa-arvoa”
Tiukka taloustilanne on ajanut Viimanin pohtimaan sitä, miten harrastaminen voi ruokkia lasten eriarvoistumista.
– Ne, joilla on paremmat tulot, pystyvät tarjoamaan lapsille monipuolisempia harrastuksia, ja silloin esimerkiksi ratsastuksen harrastaminen on aivan eri asia. Kyllä tämä luo paljon epätasa-arvoa.
Harrastuksen maksuttomuus korostui myös Me-säätiön selvityksessä, jossa se oli kaikkein tärkein tekijä pienituloisille perheille. Kaikista vastaajista viidennes kertoi sen olevan tärkein tekijä harrastuskerhoon osallistumisessa.
– Monet perheet kommentoivat, että harrastamisen Suomen malli on ollut ainoa mahdollisuus harrastaa, ja ihan kullan arvoinen tässä tilanteessa, kun ei ole mahdollisuutta taloudellisista syistä johtuen käydä maksullisissa harrastuksissa, Me-säätiön Toivola kertoo.
Myös harrastusten kustannusten nousu ja vuoden alussa 14 prosenttiin noussut arvonlisäverokanta on näkynyt seurojen tarjoamien harrastusten hinnoittelussa.
– Iso este harrastamiselle on se, että harrastusten kustannukset ovat nousseet valtavasti viime viime vuosien ja vuosikymmenten aikana, Toivola kertoo.
Avaa kuvien katselu
Me-säätiön toimitusjohtaja Tiina-Maija Toivola kuvattuna säätiön Helsingin Mellunmäessä sijaitsevassa lasten ja perheiden talossa. Kuva: Esa Syväkuru / YleTallit pyrkivät tarjoamaan edullisempia harrastuskortteja
Myös Suomen Ratsastajainliitossa on huomattu monen perheen taloudellisen tilanteen kiristyminen.
Tallitoiminta ja vastuullisuuspäällikkö Minna Peltosen mukaan osalla harrastajista on kuluvan vuoden aikana ollut tarvetta harventaa käyntejä.
Ratsastustallit ovat Peltosen mukaan pyrkineet reagoimaan tilanteeseen.
– Jos aikaisemmin on tarvinnut sitoutua esimerkiksi koko kaudeksi, niin nyt monella tallilla tarjotaan lyhyempiä ajanjaksoja eli esimerkiksi viiden tai kymmenen kerran kortteja. Niin ei kerralla tarvitse laittaa hirveästi rahaa likoon.