Venäjän miehittämä ydinvoimala on ollut ilman ulkoista sähköä jo yli kaksi viikkoa.
Avaa kuvien katselu
Näkymä Venäjän valtaamasta Zaporižžjan ydinvoimalasta kesäkuussa 2023. Kuva: Olga Maltseva / AFP
Zaporižžjan ydinvoimalassa Ukrainassa on meneillään poikkeuksellinen tilanne, jonka lopputulosta kukaan ei tiedä varmasti.
Venäjä valtasi Euroopan suurimman ydinvoimalan maaliskuussa 2022. Voimala ei ole tuottanut sähköä yli kolmeen vuoteen.
Nyt laitos on ollut reilut kaksi viikkoa ilman ulkoista sähköä, mikä on pisin aika koskaan. Yhteys sähköverkkoon katkesi 23. syyskuuta, minkä jälkeen Venäjä ja Ukraina ovat syyttäneet toisiaan tilanteesta ja sotatoimista Zaporižžjan liepeillä.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) pitää asetelmaa riskialttiina. IAEA neuvottelee parhaillaan sodan osapuolten kanssa, miten sähköyhteys saataisiin palautettua.
Zaporižžjan ydinvoimalan kohtalo riippuu sodan etenemisestä ja ennen muuta Venäjästä, koska se miehittää laitosta. Tällä hetkellä suurin huomio kiinnittyy sähkönsaantiin.
1. Miksi Zaporižžja tarvitsee sähköä?
Vaikka ydinvoimala ei ole toiminnassa, se tarvitsee sähköä turvajärjestelmien ylläpitoon sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja kuuden reaktorin jäähdyttämiseen.
Kun laitos on irti sähköverkosta, sähköä tuotetaan dieselillä toimivilla varageneraattoreilla. Niitä Zaporižžjassa on IAEA:n mukaan kaikkiaan 20.
2. Kuinka pitkään voimala pärjää varageneraattoreilla?
Teoriassa Zaporižžja pärjää niin kauan kuin dieseliä riittää ja generaattorit pysyvät kunnossa.
Säteilyturvakeskuksen (STUK) asiantuntijat arvioivat Ylelle sähköpostitse, että voimalalla on dieselpolttoainetta noin kolmeksi viikoksi. Sitä voidaan tuoda lisää laitoksen ulkopuolelta, jos sotatilanne sallii ja Venäjä haluaa.
Varageneraattoreita voi kierrättää ja huoltaa tarpeen mukaan. IAEA kertoi viikko sitten, että käytössä on kahdeksan generaattoria. Yhdeksän generaattoria on nopeasti otettavissa käyttöön, kun taas kolme on huollossa.
3. Kuinka todennäköinen on suuronnettomuus?
Sekä IAEA että STUK pitävät nykytilannetta selvästi vaarattomampana kuin tilannetta, jossa voimala yhä tuottaisi sähköä.
Koska ydintuotanto ajettiin alas yli kolme vuotta sitten, ydinpolttoaine on ehtinyt jäähtyä. Samalla radioaktiivisen aineksen määrä on vähentynyt, kertoo IAEA.
STUKin mukaan reaktoreiden tuottama lämpö on niin vähäinen, että vakavan onnettomuuden kehittymiseen menisi useita viikkoja, jos jäähdytys pettäisi. On epävarmaa, voisiko tällaista onnettomuutta tässä vaiheessa edes syntyä, sillä ympäröivät rakenteet imisivät suuren osan lämmöstä, STUKista arvioidaan.
Avaa kuvien katselu
Kartta näyttää nykyisen rintamalinjan tilanteen ja Zaporižžjan ydinvoimalan sijainnin. Kuva: Risto Laine / Yle, Mapcreator, Openstreetmap