Suomen inflaatio on hidasta. Ehkä jopa liian hidasta, sanovat ekonomistit.
Avaa kuvien katselu
Suomen kuluttajahintojen muutoskäyrä 2020-luvulla muistuttaa vuorta. Kovaa laukannut inflaatio on kääntymässä deflaatioksi. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen / Yle
Suomen inflaatio on hidasta. Ehkä jopa liian hidasta, katsovat ekonomistit.
Kuluttajahinnat nousivat heinäkuussa ja elokuussa vain 0,2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
– Lyhyellä aikavälillä kuluttajille on tietysti hyvä uutinen, että hinnat eivät nouse ja palkankorotusten ostovoima säilyy. Mutta jos hintakehitys pysähtyy tai kääntyy laskuun, riskit taloudelle kasvavat nopeasti, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo.
Nyt ovella kolkuttelee jo yleisen hintatason lasku eli deflaatio, katsovat Lainà ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juho Keskinen.
– Korkojen lasku painaa inflaatiota yhä voimakkaammin, ja olemme jo hyvin lähellä deflaatiosta viestivää negatiivista etumerkkiä syksyn tilastojulkistuksissa, Keskinen sanoo.
Suomea uhkaa deflaatio
Pääekonomisti Juho Keskinen arvelee, että inflaatio kääntyy deflaatioksi syksyllä.Asuntovelallisille yllättävä seuraus
Deflaatio tarkoittaa yleisen hintatason laskua. Sen seurauksena on riski, että kuluttajat ja yritykset lykkäävät hankintoja odottaen hintojen laskevan lisää. Tämä heikentää investointeja, kulutusta ja työllisyyttä.
Yllättäviä seurauksia voi koitua myös asuntovelallisille, joille laskusuuntaiset lainakorot ovat olleet tervetullut lahja.
Avaa kuvien katselu
Onko kahvi kallista vai halpaa? Yleinen hintojen nousu on joka tapauksessa liki pysähtynyt. Kuva: Mikko Koski / Yle
Lainà pitää erityisen huolestuttavana niin sanottua velkadeflaatiota. Se tarkoittaa, että hintojen laskiessa velkojen reaaliarvo kasvaa.
Toisin sanoen: kun hinnat laskevat ja palkat eivät nouse, asuntovelallisen velkataakka muuttuu raskaammaksi.
Tämä kannustaa kotitalouksia lyhentämään velkoja nopeasti, mikä vähentää rahankiertoa ja painaa taloutta entistä alemmas.
– Meillä on jo nähtävissä merkkejä velkadeflaatiokierteestä. Kotitalouksien velkaantuneisuus on kääntynyt historiallisen jyrkkään laskuun, konkurssit lisääntyvät ja hintataso pysyy juuri ja juuri plussan puolella, Lainà sanoo.
Avaa kuvien katselu
Japanissa hintojen nousu on kiihtynyt vasta viime vuosina. Salarymanien palkatkin ovat laahanneet. Kuva: Yle/Pia Kanerva
Esimerkiksi Japanin kadotettu vuosikymmen 1980-luvun kuplan puhkeamisen jälkeen 1990-luvulla oli niin sanotun velkadeflaation aikaa. Silloin maan suuri velkakupla puhkesi, hinnat laskivat ja velkadeflaatio jarrutti talouskasvua vuosikymmeniä.
Hypoteekkiyhdistyksen Juho Keskinen ei vielä usko kierteeseen.
Avaa kuvien katselu
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juho Keskinen arvelee, että deflaatio ei tule kestämään pitkään. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Matala inflaatio voi hänen mukaansa hillitä palkankorotuspaineita, mutta korkean inflaation vuodet ovat työntekijöillä vielä muistissa.
Toistaiseksi korkojen lasku vain helpottaa velanhoitoa eikä lisää velkataakkaa, kuten pitkittyneessä deflaatiossa tapahtuisi.
Keskinen ennustaa tälle vuodelle noin 0,5 prosentin vuosi-inflaatiota ja ensi vuodelle kahden prosentin hintojen nousua. Samalla talouskasvu kohentuu. Hän ei siis usko, että deflaatio jatkuu pitkään.
Avaa kuvien katselu
Velkadeflaatio voi aiheutaa asuntovelallisille päänvaivaa, sanoo Patrizio Lainà, STTK:n pääekonomisti. Kuva: Esa Syväkuru / YlePositiivisiakin merkkejä on
Etlan tutkija Ville Kaitila toppuuttelee d-sanan käyttöä.
– Deflaatio tarkoittaa pysyvää yleisen hintatason laskua. Nyt näemme ennen kaikkea ohimeneviä tekijöitä, kuten korkojen ja energian hintojen laskun, jotka painavat inflaatiota väliaikaisesti, Kaitila sanoo.
EU:n yhdenmukaistettu inflaatioluku, jossa korot eivät ole mukana, on kaksi prosenttia. Ilman viime vuoden ja tämän vuoden alun arvonlisäveron korotuksia se olisi noin yhden prosentin tasolla, siis matala, mutta ei vielä deflaation rajoilla.
Kaitila näkee taloudessa myös varovaisen myönteisiä merkkejä: korkojen lasku tukee ajan myötä asunto- ja rakennusmarkkinoita, vientimarkkinoilla kysyntä on elpymässä ja Suomen kustannuskilpailukyky on hyvällä tasolla. Myös teollisuudessa uudet tilaukset ovat kääntyneet nousuun, mikä viittaa viennin piristymiseen.
Avaa kuvien katselu
Etlan tutkija Ville Kaitila sanoo, että hintojen lasku on ohimenevää. Kuva: yle/ Patrik Schauman