Astronomit ovat havainneet valtavan kasvupyrähdyksen niin sanotussa tähtienvälisessä planeetassa. Nämä kohteet eivät kierrä tähteä vaan vaeltavat avaruudessa yksinään.
Uusien havaintojen perusteella Cha 1107-7626 -niminen planeetta ahmii kaasua ja pölyä ympärillään olevasta kiekosta kuuden miljardin tonnin sekuntivauhdilla. Kyseessä on voimakkain kasvu, joka on koskaan havaittu minkäänlaisessa planeetassa.
”Ihmiset saattavat ajatella planeettoja hiljaisina ja vakaina maailmoina, mutta tämän löydön myötä näemme, että vapaasti avaruudessa kelluvat planeetanmassaiset kohteet voivat olla jännittäviä paikkoja”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, italialaisen Kansallisen astrofysiikan instituutin Palermon observatorion tähtitieteilijä Víctor Almendros-Abad tiedotteessa.
Cha 1107-7626 sijaitsee noin 620 valovuoden päässä Kameleontin tähdistössä. Sen massa on viidestä kymmeneen kertaa Jupiterin massa, ja se on edelleen muodostumisvaiheessa.
Kohdetta ympäröivä kaasu- ja pölykiekko ruokkii sitä jatkuvasti, mutta havaintojen mukaan nielemisvauhti ei ole tasaista. Elokuussa 2025 planeetta keräsi ainetta kahdeksan kertaa nopeammin kuin muutamaa kuukautta aiemmin. Planeetan pinnan saavuttaessaan materiaali lämmittää sen pintaa, jolloin syntyy kirkas kuuma piste.
Havainto julkaistiin The Astrophysical Journal Letters -tiedelehdessä. Tutkimusryhmä käytti ESO:n VLT-teleskoopin X-shooter-spektrografia Chilen Atacaman autiomaassa sekä James Webb -avaruusteleskoopin aineistoa. Arkistoaineistoa hyödynnettiin myös VLT:n SINFONI-instrumentista.
”Tähtienvälisten planeettojen alkuperä on edelleen avoin kysymys: ovatko ne pienimassaisimpia kohteita, jotka muodostuvat kuin tähdet, vai ovatko ne järjestelmistään sinkoutuneita jättiläisplaneettoja?” kysyy tutkimuksen toinen kirjoittaja, St Andrewsin yliopiston tähtitieteilijä Aleks Scholz tiedotteessa.
Tulokset viittaavat siihen, että ainakin osa tähtienvälisistä planeetoista voi syntyä samalla tavalla kuin tähdet, sillä samankaltaisia kertymispurkauksia on havaittu nuorissa tähdissä.
”Tämä löytö hämärtää rajaa tähtien ja planeettojen välillä ja tarjoaa meille kurkistusikkunan tähtienvälisten planeettojen varhaisimpaan muodostumisvaiheeseen”, toteaa St Andrewsin yliopiston tähtitieteilijä Belinda Damian tiedotteessa.
Spektrihavaintojen perusteella kertymisprosessia kiihdyttivät todennäköisesti voimakkaat magneettikentät. Vastaavaa on aiemmin havaittu vain tähdissä. Tämä viittaa siihen, että myös massaltaan pienillä kohteilla voi olla vahva magneettikenttä.
Lisäksi planeettaa ympäröivän kiekon kemia muuttui kasvupyrähdyksen aikana. Sen aikana havaittiin vesihöyryä, mitä ei ollut aikaisemmin havaittu. Tämäkin ilmiö on nähty aiemmin vain tähdissä, ei planeetoissa.
”Ajatus siitä, että planetaarinen kohde voi käyttäytyä tähden tavoin, on kunnioitusta herättävä ja kutsuu meidät pohtimaan, millaisia oman aurinkokuntamme ulkopuoliset maailmat voisivat olla alkuvaiheessaan”, sanoo tutkimuksen kirjoittajiin kuuluva tähtitieteilijä Amelia Bayo tiedotteessa.
Tilaa nyt TM:n uusi Tiede & teknologia -uutiskirje, niin saat kerran viikossa tärkeimmät tieteen ja teknologian uutiset!