Ympäristö|Aktivisteja syytetään niskoittelusta poliisia vastaan. Suojellaan Stansvik -liike vaatii luonnonmetsään suunnitellun rakentamisen perumista.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Helsingin käräjäoikeudessa alkoi oikeudenkäynti, jossa Laajasalon metsäaktivistit vetoavat pakkotilaan ympäristörikoksen estämiseksi.
Aktivisteja syytetään niskoittelusta poliisia vastaan, koska he eivät poistuneet hakkuualueelta Helsingin kaupungin aloittaessa työt.
Syytetty Aino Juvonen kertoo aktivistien pyrkineen estämään suojellun noron tuhoamisen, jonka hakkuut olisivat aiheuttaneet.
Helsingin käräjäoikeudessa alkoi torstaina poikkeuksellinen oikeudenkäynti. Siinä Helsingin Laajasalossa kaksi vuotta sitten hakkuut keskeyttäneet metsäaktivistit vetoavat pakkotilaan ympäristörikoksen estämiseksi.
Useita aktivisteja syytetään niskoittelusta poliisia vastaan, koska he eivät poistuneet hakkuualueelta töiden alkaessa. Helsingin kaupunki aloitti hakkuut, koska se suunnittelee Stansvikiin laajaa asuntorakentamista.
Syytetyistä paikalla käräjäoikeudessa oli Aino Juvonen, joka osallistui aktivistien mielenosoitukseen lokakuussa 2023. Poliisi otti hänen kiinni, eikä hän suostunut sakkomenettelyyn. Hän halusi, että asia käsitellään oikeudessa periaatteellisista syistä.
Juvosen avustaja, oikeustieteiden maisteri Tuuli Talvinko Lakiasiaintoimisto maailmasta vetosi pakkotilaan. Hänen mukaansa aktivistit toimivat pakkotilanteessa suojellakseen ympäristöä. He syyllistyivät rikokseen hakkuut keskeyttäessään, koska muuta keinoa ei ollut.
Stansvikin metsässä on vesilailla suojeltu pieni virtavesi, noro, jonka uomaa hakkuut uhkasivat. Lain mukaan noron luonnontilaa ei saa vaarantaa ilman poikkeuslupaa. Kaupunki oli ollut tietoinen norosta, mutta aloitti silti hakkuut.
Juvonen oli mennyt metsäkoneen eteen suojellakseen noroa. Puolustuksen mukaan hän turvautui siten kansalaistottelemattomuuteen pakon edessä estääkseen ympäristörikoksen.
”Vaara on ollut välitön. Metsäkone on ollut ajamassa välittömästi kohti noroa. Tilanne on ollut pakottava, sillä vastaaja on yrittänyt tuloksetta kaikkia muita keinoja”, Talvinko kertoi.
Pakkotila on ikään kuin hätävarjelua, jossa tehdään pienempi rikos estämällä suurempi vaara. Stansvikissa vaara oli Talvingon mukaan tuntuva, sillä hakkuut olisivat tuhonneet kokonaan suojellun noron ja sen uoman.
”Vastaaja on toiminut viimesijaisena keinona välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi. Toteutuessaan aiheutunut vahinko olisi ollut vakava ja peruuttamaton”, Talvinko sanoi.
Lopulta hakkuut pysäytettiin ja aluehallintovirasto määräsi Helsingin kaupungin ennallistamaan noron uoman, joka metsätyöt tuhosivat.
Kansalaistottelemattomuus auttoi, sanoi Aino Juvonen ennen oikeudenkäyntiä Stansvik-liikkeen mielenosoituksessa.
”Olimme pysäyttämässä luontokatoa. Stansvikissa tapahtui vääryys. Helsingin kaupunki teki ympäristörikoksen, mutta vain meitä syytetään.”
Juvonen korosti, että suojeltu noro oli ollut kaupungin tiedossa jo kaksi vuotta aiemmin, mutta silti kaupunki aloitti hakkuut.
Käräjäoikeuden edustalle kokoontui ennen oikeudenkäyntiä parikymmentä Stansvik-liikkeen edustajaa tukemaan aktivisteja. Tavoitteena on jäljellä olevan metsän säästäminen ja luonnoltaan arvokkaan Stansvikinkallion suojeleminen.
Mukana oli myös hakkuita keskeyttämässä ollut Otto Snellman, joka on saamassa haasteen oikeuteen myöhemmin.
”Olemme täällä, koska vanha luonnonmetsä on vielä jäljellä. Toivomme, että kaupunki peruu Stansvikinkallion asemakaavan, joka kattaa suurimman osan metsästä”, Snellman kertoi.
Asemakaavan peruminen tarkoittaisi myös sitä, että suunnitelmat laajasta asuntorakentamisesta alueella peruttaisiin.
”Stansvik on luonnonarvoiltaan aivan omaa luokkaansa. Siellä on jopa 300-vuotiaita kilpikaarnaisia mäntyjä”, Snellman sanoi.
”Tällaisia luonnonarvoja ei voi kompensoida.”
Stansvikin vanha luonnonmetsä sijaitsee Helsingin Laajasalossa. Kaupunki on rakentamassa alueelle Kruunuvuorenranta-nimistä asuinaluetta.