Henrik Vuornos (kok) sanoo, että hyvinvointialueiden saama kallis palkkaohjelma on yksi syy siihen, että alueilla on vähennettävä henkilöstöä.
Henrik Vuornos nousi eduskuntaan Kai Mykkäsen paikalle alkuvuonna. Vuornos oli aiemmin pääministeri Petteri Orpon poliittinen erityisavustaja. Hannamari Ahonen
Kokoomuksen kansanedustaja Henrik Vuornos sanoo suoraan, että hyvinvointialueille neuvotellut palkankorotukset ovat yhtenä syynä sille, että hyvinvointialueiden henkilöstöä nyt vähennetään yt-neuvotteluissa. Vuornos kirjoittaa asiasta Facebook-sivullaan.
Vuornos viittaa palkkaratkaisuun, josta työmarkkinaosapuolet sopivat kunta- ja hyvinvointialueiden työehtosopimusneuvotteluissa vuonna 2022. Sote-sopimuksessa tehtiin suhteellisen kalliiksi tullut perälauta, joka takasi esimerkiksi hoitajille yleistä linjaa eli vientialoja korkeammat palkankorotukset.
Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta, ja rahoitus määräytyy mallin mukaan, josta Marinin (sd) hallitus päätti.
Vuornoksen mukaan Marinin hallituksen päättämä rahoitusmalli hyvinvointialueille tietoisesti tukee työehtosopimuksiin palkkamalttia.
– Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa vuosittain yleisen palkankorotuslinjan verran. Rahoitus ei huomioi yleisen linjan ylittäviä palkankorotuksia, vaan hyvinvointialueet joutuvat ylittävältä osalta vähentämään muita menoja tai henkilöstöä. Tämä ei ole virhe, vaan mallin tietoinen ominaisuus, jonka jo Marinin hallitus sääti malliin. Sen tarkoituksena on tukea palkkamalttia julkisella sektorilla, Vuornos kirjoittaa.
Vuornos kirjoittaa, että hyvinvointialueilla käydään isoja yt-neuvotteluja, ja ne liittyvät ”osin hyvinvointialueiden omaan tekemiseen ja tekemättä jääneisiin uudistuksiin, mutta merkittävältä osin myös siihen, että työntekijät ja työnantajat ovat sopineet yleistä linjaa korkeammista palkkakustannuksista”.
– Tämä voi olla perusteltu linja, mutta on ymmärrettävä, että silloin on pienempi, mutta korkeapalkkaisempi joukko ammattilaisia on tekemässä samoja töitä ja tuottavuuden tulisi nousta entistä nopeammin. Yt-neuvottelut ovat siis osin palkkapolitiikalla valittu linja, Vuornos kirjoittaa.
Useat hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet tänä vuonna yt-neuvotteluista, ja osa on saanut neuvottelut jo päätökseen. Esimerkiksi eilen Pirkanmaan hyvinvointialue kertoi aloittavansa yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa 350 henkilön irtisanomiseen tai työsuhteen muutokseen.