Moni, jolla on muistisairautta lähipiirissä tai suvussa, pelkää omaa sairastumistaan. Asiantuntija neuvoo, miten huoliajatusten kanssa kannattaa toimia.
Kannattaako huolestua, jos huomaa pelkäävänsä muistisairautta omalla kohdalla, psykologi Mari Sarjanen?
Huoli herää tyypillisesti silloin, kun ihmiselle alkaa tulla normaalia ikään kuuluvaa unohtelua. Jos lähipiirissä on muistisairautta, ajatus omasta sairastumisesta voi alkaa herkästi pyöriä mielessä.
Jos olet huolissasi omasta muististasi, muisti on hyvä tutkia ja selvittää, onko kyse todellisista muistivaikeuksista vai huolesta tai pelosta. Jos ilmenee, että muistisi toimii iänmukaisesti ja että kyse on ennemminkin pelosta, olisi tärkeää erottaa huolekkuutesi aste. Jos asia läikähtelee silloin tällöin mielessäsi ja oma tuntumasi on, että pärjäilet huolen kanssa, toimiin ei ole aihetta. Kyse on tavallisesta ikään liittyvästä ajatuksesta. Tutkimusten mukaan yli puolet ikääntyvistä on huolissaan muistiasioista.
Vai onko kyse vakavammasta huolesta? Onko pelko alkanut jo vaikuttaa arkirutiineihisi ja elämänlaatuusi? Jos sinulla on esimerkiksi ahdistusoireita tai unenlaatusi on huonontunut, sinun kannattaa mennä puhumaan ammattilaisen kanssa.
Mikä on tyypillistä käytöstä, kun ihminen alkaa pelätä muistisairautta?
Itseään voi alkaa tarkkailla korostuneesti, ja pikkujutut voivat alkaa kasvaa uhkaavilta tuntuviksi asioiksi. Arkipäiväisen kömmähdyksen saattaa herkästi tulkita huolestuttavaksi asiaksi – vaikka kyseessä olisikin normaaliin muistin toimintaan liittyvä kömmähdys.
On tavallista, että ihminen alkaa käyttää muistin kompensaatiokeinoja enemmän kuin aikaisemmin. Koska itsellä on epäilys siitä, voiko omaan muistiin luottaa, omia muistiinpanoja ja merkintöjä haluaa tarkistaa tavanomaista useammin ja varmistella muistin toimintaa. Muistikirja ja kalenteri voivat olla kovassa käytössä.
Toiset alkavat ehkä vältellä tilanteita, joissa on paljon muistettavaa, kuten isojen porukoiden kohtaamista tai sosiaalisia tilanteita ylipäätään. Pelko sairastumisesta voi alkaa kaventaa elämänpiiriä myös sitä kautta, että uusien juttujen kokeilemisen tai uuden opettelun kynnys voi kasvaa.
Yksi merkki on myös se, että tässä hetkessä voi olla vaikea olla. Ajatukset askartelevat jatkuvasti tulevassa.
Jos oma pelko muuttuu jatkuvaksi, olo voi olla ahdistunut ja mieliala matala.
Mitä oikeastaan pelkään, kun pelkään muistisairautta?
On tyypillistä, että ihminen pohtii oman toimintakykynsä heikentymistä ja sitä, johtaako se itsenäisyyden menettämiseen. Tulenko riippuvaiseksi muista? Miten käy vapauteni?
Tulevaisuus muuttuu hyvin epävarmaksi, mikä on pelottavaa. Omiin ajatuksiin voi nousta esimerkiksi kysymykset: Miten sairastuminen tarkoittaisi autoilun, asumisen ja ylipäätään oman itsenäisen pärjäämisen kannalta? Kuka minusta huolehtii?
Myös ajatus siitä, ettei oman mielensä ja muistinsa toimintaan voi enää luottaa, saattaa tuntua hyvin pelottavalta. Moni pohtii myös sitä, miten mahdollinen muistisairaus ehkä vaikuttaisi omaa käytökseen. Esiin voi nousta myös häpeän pelkoa. Mitä jos puhun jotain sopimatonta tai käyttäydyn sopimattomasti?
Yleinen pelko on myös se, että elämästä häviää muistisairauden mukana merkityksellisyyden tunne.
Mikä voisi auttaa huolekkuuteen ja pelkoon?
Pelkoihin auttaa usein se, että saamme nimettyä huolta aiheuttavan asian. Puhu lähipiirillesi siitä, mitä tunnet. Kun pelottavan asian pystyy tunnistamaan, pelko menettää osan voimistaan ja tilanne voi jo helpottaa jonkin verran.
Onko muistisi tutkittu? Muistitutkimukseen meneminen voi tuntua pelottavalta, koska se tarkoittaa samalla sitä, että voit saada tietoa, jota et toivo. Saat kuitenkin ajankohtaista tutkimustietoa omasta tilanteestasi: mistä muistivaikeudet mahdollisesti johtuvat vai onko kyseessä tavanomainen iänmukainen unohtelu.
Lue lisää: Nämä Hanna Jensenin lohduttavat lauseet muistisairaan omainen haluaa kuulla kerta toisensa jälkeen
Muista pitää kiinni hyvistä arjen rutiineista. Ne tuovat psyykkistä turvallisuutta. Huolehdi liikunnasta, unesta ja ravinnosta mutta myös siitä, että arki on mielekästä. Tee asioita, jotka tuottavat sinulle iloa. Yksi keino on myös opetella tekniikoita, joilla huoliajatuksia saa vähennettyä. Opetteluun voi tarvittaessa hakea apua ammattilaiselta.
Myös tieto voi vähentää omaa huolta. Päivitä omat tietosi ja tutustu muistisairauksiin luotettavista lähteistä. Kun ymmärtää, mitä sairaudet ovat ja miten niiden kanssa voi elää, pelko muuttuu hallittavammaksi.
Kannattaa myös muistaa, että sairastumisen jälkeenkään omista mielenkiinnonkohteista ei tarvitse luopua kokonaan. Kun muistisairailta on kysytty, mikä antaa heille merkityksellisyyttä, vastauksissa nousevat esimerkiksi läheiset ihmiset ja omat tärkeät asiat, kuten luonto, musiikki, kädentaidot.
Mistä jää ehkä paitsi elämässä, jos muistisairauden pelko on jatkuvasti mielessä?
Pelon takia oma katse on koko ajan herkästi luotuna tulevaan aikaan: miten minulle tulevaisuudessa käy? Tästä johtuen voi käydä niin, että elämä tässä ja nyt jää elämättä. Samalla seesteisyys ja rauha katoavat arjesta. Pelko voi myös alkaa kaventaa elämänpiiriä.
Miten voi auttaa läheistä ihmistä, joka pelkää muistisairautta?
Rohkaise läheistä puhumaan peloistaan ja ajatuksistaan ääneen. Olet parhaiten avuksi hänelle, kun oma asenteesi on empaattinen ja hyväksyvä. Anna läheisellesi mahdollisuus tulla kuulluksi pelkonsa ja huolensa kanssa.
Huolestuneen tunnetta kannattaa kunnioittaa. Jos sanot hänelle, että sinullakin on muistin kanssa vaikeuksia tai että kaikilla on muistin kanssa vaikeuksia, huolestunut voi kokea sen vähättelynä.
Voit myös luoda toivoa. Vaikka sairastuminen pelottaa läheistäsi, muistuta häntä siitä, että muistisairauksien tuki ja hoidot ovat tänä päivää kehittyneitä. Moni elää hyvää ja merkityksellistä elämää, ja muistisairauden kanssa voi elää pitkäänkin.
Entä miten kannattaa toimia, jos huomaa, että alkaa pelätä läheisensä muistisairautta?
Yritä jäsentää omia ajatuksiasi: Mistä oma huolesi kumpuaa? Mitä tarkalleen ottaen pelkäät? Mietitkö esimerkiksi sitä, riittävätkö omat voimasi läheisen auttamiseen vai onko suurin pelkosi yhteyden menettäminen?
On tärkeää, että haet tukea itsellesi. Puhu asiasta lähipiirillesi tai ammattiauttajalle. Voit harkitusti myös jakaa asiaa sille läheiselle, josta olet huolissasi, mutta älä kuormita häntä liikaa.
Yritä tietoisesti keskittyä tähän päivään ja nauttia suhteestanne. Mitä ihmissuhde merkitsee sinulle juuri nyt? Miten voitte tässä kohtaa pitää kiinni yhteydestänne? Jos voitte tehdä asioita yhdessä, pyrkikää keskittymään siihen.
Asiantuntijana psykologi Mari Sarjanen, Kruunupuiston kuntoutuskeskus, Punkaharju.
Minkälaisia muistitestit ovat?
Suomessa käytetään muutamia erilaisia muistiseuloja, joita voidaan tehdä eläkeikäisille. Tutkimus kestää noin tunnin. Yleisimmin seulan tekee muistihoitaja. Laajempia tutkimuksia tekee psykologi tai neuropsykologi. Tällöin tutkitaan muistin lisäksi myös muita kognition osa-alueita, esimerkiksi tarkkaavuutta. Arviointia tehdään haastattelemalla, havainnoimalla, kyselylomakkeilla ja erilaisin testimenetelmin, esimerkiksi tekemällä erilaisia tarkkaavuus- ja muistitehtäviä.
Jos muistihuolet alkavat työikäisenä, apua saa työterveydestä tai omalta hyvinvointialueelta. Esimerkiksi työpsykologi tekee arvioinnin, jossa tutkitaan muistia ja selvitetään sitä, onko muistioireiden taustalla stressi vai jokin muu syy.
Juttu on julkaistu Vivan numerossa 10/2025.
Sinua voi kiinnostaa myös:
