Parasta juuri nyt|Seppo Fränti alkoi kerätä taidetta Juhani Kirpilän innoittamana.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Seppo Fränti alkoi kerätä taidetta Juhani Kirpilän innoittamana, kirjoittaa Susanna Laari.
Kirpilän Taidekoti on avoin ja ilmainen vierailukohde, jossa voi nyt nähdä osan Fräntin kokoelmaa.
Fränti lahjoitti 650 teosta Kiasmalle.
Fräntin kokoelma kertoo vilpittömästä rakkaudesta taiteeseen, Laari kirjoittaa.
Vuonna 1979 reumalääkäri Juhani Kirpilän parinsadan neliön asunto Ullanlinnassa kävi pieneksi. Taidekeräilijän koti oli niin täynnä maalauksia, että seinätila uusille teoksille oli vähissä.
Onneksi Pohjoisella Hesperiankadulla oli myynnissä koko kerrostalon ylin kerros. Sinne muuttivat Kirpilän mukana hänen kumppaninsa, antiikkikauppias Karl Rosenqvist sekä hetkeksi aikaa myös Seppo Fränti. Kun Kirpilä kuoli – vain 56-vuotiaana – vuonna 1988, hän testamenttasi koko omaisuutensa Suomen Kulttuurirahastolle.
Ja millainen omaisuus se onkaan!
Tänään Kirpilän Taidekoti on avoin ja ilmainen vierailukohde. Kun on eteisessä vetänyt kenkien suojaksi samettitossut ja astuu peremmälle, suu loksahtaa hämmästyksestä auki. Seinät ovat täynnä taidetta, huonekalut arvokasta antiikkia, katosta roikkuu kristallikruunuja ja lattiat on peitetty muhkeilla itämaisilla matoilla.
Heti sisäänkäynnillä vierailijaa tervehtii Magnus Enckellin suuri Veljesvala-teos, joka esittää kolmea alastonta miestä. Sillä oli viesti niille, jotka viestin osasivat lukea.
”Täällä ei tarvitse esittää mitään roolia, vaan ne voi riisua tänne tullessaan”, kertoo opas Antti Solin.
Vaikka Kirpilän kanssa täällä asui koko ajan Rosenqvist, miesten elämänkumppanuudesta on alettu puhuttua suoraan vasta viime vuosina.
”Taidekoti Kirpilä on nykyään tullut kaapista”, sanoo Solin.
Seppo Fräntin keräily sai alkunsa Taidekoti Kirpilässä. Juhani Kirpilä ei ollut mikään nykytaiteen mesenaatti, mutta Fränti on kerännyt elävien taiteilijoiden teoksia. Kuva: Helen Korpak
Kolmas elämä -näyttelyssä on esillä yli kolmekymmentä Seppo Fräntin hankkimaa taideteosta. Niissä on usein ekspressiivisyyttä ja surrealistista otetta. Kuva: Kuvaaja: Riitta Supperi
”
Taidetta pitää hankkia omaa sydäntään kuunnellen.
Mutta kävellään nyt suoraan läpi salin, työhuoneen ja makuuhuoneen, ja pysähdytään huoneeseen, jonne on ripustettu taidekeräilijä Fräntin kokoelman teoksia. Kirpilän innoittamana alkoi myös hänen keräilyharrastuksensa.
”Sepon huoneen” teokset poikkeavat selvästi Kirpilän keräämästä taiteesta. Jos Kirpilää kiinnosti 1900-luvun alkupuolen modernismi, Fränti haluaa kerätä elävien taiteilijoiden nykytaidetta. Seinille on ripustettu vieri viereen muun muassa Jussi Gomanin, Kim Somervuoren ja Henry Wuorila-Stenbergin teoksia.
Mutta on keräilijöillä yhteistäkin.
Kumpikin on hankkinut teoksia ilman taideasiantuntijoita tai neuvonantajia. Kirpilältä Fränti oppi, että taidetta pitää hankkia omaa sydäntään kuunnellen.
Fräntin näyttelyn nimi Kolmas elämä viittaa hänen tapaansa jaksottaa elämäänsä. Ensimmäinen käännekohta tapahtui, kun hän vapautui Abu Sayyaf -sissiryhmän vankeudesta Jolon saarella Filippiineillä vuonna 2000 ja sai toisen elämän.
Seuraava murros ajoittuu vuoteen 2017, jolloin hän tajusi, ettei kaikelta keräämältään taiteelta mahdu enää asumaan kotonaan. Niinpä hän lahjoitti 650 teosta Nykytaiteen museo Kiasmalle. Osa nyt nähtävän näyttelyn yli 30 teoksesta kuuluu Kiasman kokoelmaan, mutta mukana on myös ”kolmannen” elämän aikana hankittuja töitä, jotka eivät ole olleet koskaan aiemmin esillä.
Taidekodin kokoelma on niin valtava, että kaikkea ei pysty kerralla ottamaan vastaan. Onneksi töölöläiskodin sohville saa istahtaa lepäämään. Silloin voi kuvitella juhlia, joita Kirpilä kumppaninsa kanssa järjesti kaupungin kattojen yllä.
Kolmas elämä – Seppo Fräntin kokoelma 7.12. asti Taidekoti Kirpilässä.