Juttu tiivistettynä
- Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tavoittelee Nobelin rauhanpalkintoa, jonka saaja kerrotaan tänään.
- Israel ja äärijärjestö Hamas pääsivät sopuun Trumpin rauhansuunnitelman ensimmäisestä vaiheesta juuri ennen palkinnon julkistusta.
- Oslon rauhantutkimusinstituutin johtaja Nina Græger epäilee Trumpin voittomahdollisuuksia.
- Rauha ei ole vain diili, vaan sen pitäisi olla pysyvää ja pitkäaikaista, Græger sanoo.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
TUKHOLMA Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pitänyt vuosikaudet esillä yhtä unelmaansa. Hän haluaa Nobelin rauhanpalkinnon. Tänään perjantaina sellainen on jaossa.
Trump sai Lähi-idän rauhan nytkähtämään eteenpäin päivää ennen palkinnonjakoa. Israel ja Hamas pääsivät torstaina sopuun Trumpin välittämän rauhansuunnitelman ensimmäisestä vaiheesta.
Nobel-palkintojen aikataulu on ollut presidentin mielessä sopua sorvatessa, kertovat muun muassa sanomalehti The Washington Postin lähteet.
Tänään Trump joutuu kuitenkin pettymään, jos Oslon rauhantutkimusinstituutin johtajan Nina Grægerin arvio käy toteen.
Avaa kuvien katselu
Nina Græger valittiin Oslon rauhantutkimusinstituutin johtoon tänä vuonna. Aiemmin hän toimi kansainvälisten suhteiden osaston johtajana ja professorina Kööpenhaminan yliopistossa. Kuva: Helle Moos / Oslon rauhantutkimusinstituutti
Instituutti on tunnettu listastaan, jonka se julkaisee vuosittain ennen rauhanpalkinnon jakoa. Sille nostetaan ihmisiä ja tahoja, joiden voiton todennäköisyyttä instituutissa pidetään korkeana.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana palkituista kahdeksan on ollut jossain vaiheessa instituutin listalla. Trumpin nimeä ei ole mainittu vielä koskaan, ei tänäkään vuonna.
– Emme edes harkinneet häntä, Græger sanoo.
Instituutin listalla ei ole tänä vuonna yksityishenkilöitä
- Sudan’s Emergency Response Rooms -avustusverkosto toimittaa humanitaarista apua Sudanin sisällissodassa.
- Committee to Protect Journalists -järjestö kerää todisteita toimittajiin kohdistuvista hyökkäyksistä kriisi- ja sota-alueilla.
- Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto ODIHR ja The Carter Center -järjestö tekevät vaalitarkkailua.
- The Women’s International League for Peace and Freedom -järjestö on yksi maailman vanhimpia rauhanjärjestöjä.
- Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) ja Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) ovat kansainvälisen oikeuden keskeisiä instituutioita.
Græger ei edelleenkään usko Trumpin voiton mahdollisuuksiin Israelin ja Hamasin sopimuksesta huolimatta.
Yksi syy on aikataulu. Nobel-komitean viimeinen kokous ennen rauhanpalkinnon julkaisua pidettiin maanantaina. Norjan yleisradioyhtiö NRK ja Brintannian yleisradioyhtiö BBC olivat päässeet ensimmäistä kertaa seuraamaan tunnelmia kokouksen alla.
– Teknisesti on mahdollista, että komitea olisi kokoontunut vielä tänään, mutta en pidä sitä todennäköisenä, Græger arvioi Ylelle torstaina videohaastattelussa.
Avaa kuvien katselu
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio ilmoitti presidentti Donald Trumpille Gazan rauhanneuvotteluiden tuloksesta keskiviikkona kesken kokouksen. Kuva: Jim Watson / AFP
Trumpin voittoa vastaan puhuu myös se, että nyt jaettava palkinto annetaan rauhan edistämisestä vuonna 2024.
Nimitysten aikarajaksi on annettu tammikuun viimeinen päivä. Teoriassa rauhanpalkintoon johtavat teot olisi siis pitänyt tehdä jo ennen tämän vuoden tammikuun loppua.
Kun Yhdysvaltain entinen demokraattipresidentti Barack Obama sai Nobelinsa vuonna 2009, hän oli astunut virkaansa vasta tammikuussa, nimitysten takarajan aikoihin. Tuolloin valintaa kritisoitiin, koska Obaman katsottiin saaneen palkinnon ennenaikaisesti.
Trump viittasi tähän vuosi sitten presidentinvaalikampanjansa aikaan sanomalla, että jos hänen nimensä olisi Obama, hän olisi saanut palkinnon kymmenessä sekunnissa.
”Rauha ei ole vain diili”
Græger muistuttaa, että Trumpin johdolla aikaan saatu Hamasin ja Israelin aseleposopimus on vasta ensiaskel pitkällä tiellä kohti rauhaa.
– Suunnitelma on erittäin lupaava ja suuri saavutus, mutta olemme kaukana pysyvästä rauhasta, ja moni asia voi mennä pieleen. Siksi olisin yllättynyt, jos Trump saisi palkinnon nyt.
– Mutta en yllättyisi, jos häntä harkittaisiin ensi vuonna, Græger lisää.
Edellytyksenä toki olisi, että suunnitelma etenisi kohti pysyvää rauhaa.
– Rauha ei ole vain diili, vaan sen pitäisi olla pysyvää ja pitkäaikaista. Tämän palkinnon kohdalla rima on todella korkealla.
Avaa kuvien katselu
Tukholman Nobel-museon ovissa on kuvattu Nobel-mitali. Kuva: Jonathan Nackstrand/ AFP
Nobel-komitean työhön tehtävässään perehtynyt Græger korostaa, että komitea on yleensä uskollinen Alfred Nobelin testamentin hengelle.
Nobelin testamentissa listataan kolme kriteeriä, joiden perusteella rauhanpalkinto jaetaan. Testamentin mukaan palkinto kuuluu ihmiselle, joka on edistänyt rauhaa, aseistariisuntaa ja kansainvälistä yhteistyötä.
Donald Trumpin kohdalla nousee esiin monia ristiriitoja.
Trump on presidenttinä vetänyt Yhdysvaltoja pois kansainvälisistä sopimuksista ja instituutioista sekä muun muassa ilmaissut halunsa ottaa Grönlanti Tanskalta. Trump on myös leikannut kehitysapua, mikä on vaikuttanut ihmisten elämään konfliktialueilla, Græger huomauttaa.
Siksi Trumpin valita ei hänen mielestään olisi Nobelin tahdon mukaista.
Trump painosti jopa Norjan hallitusta
Græger pitää erittäin epätavallisena Trumpin tapaa pyrkiä itse vaikuttamaan valintaansa.
Sanomalehti Financial Timesin tietojen mukaan Trump on painostanut jopa Norjan hallitusta. Trumpin kerrotaan ottaneen palkinnon esille puhuessaan Naton entisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa. Stoltenberg toimii nykyisin Norjan valtiovarainministerinä.
Nobelin rauhanpalkinto julkistetaan Oslossa, kun taas muut palkinnot jaetaan Tukholmassa. Viime vuonna palkinnon saajan kertoi Norjan Nobel-komitean puheenjohtaja Jorgen Watne Frydnes.
Nobel-komitea ei kerro ehdokkaiden nimiä julkisuuteen, eivätkä ehdokkaat itse tiedä olevansa nimettyjä palkinnon saajaksi.
– Komitea on varmasti tottunut toimimaan poliittisessa metelissä. He työskentelevät suljettujen ovien takana, ja me saamme 50 vuoden päästä tietää, mitä he keskustelivat.
Græger viittaa siihen, että komitean päätökseen liittyvät asiakirjat pysyvät 50 vuotta salattuina.
Viime vuosien rauhanpalkinnon saajat
2024 Nihon Hidankyo -järjestö työstään ydinaseettoman maailman saavuttamiseksi
2023 Iranilainen ihmisoikeusaktivisti Narges Mohammadi taistelustaan naisten sortamista vastaan kotimaassaan
2022 Ales Bjaljatski sekä Memorial- ja Center for Civil Liberties -ihmisoikeusjärjestöt ihmisoikeuksien puolustamisesta Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa
2021 Filippiiniläinen Maria Ressa ja venäläinen Dmitri Muratov sananvapauden edistämisestä
2020 Maailman ruokaohjelma WFP taistelusta nälänhätää vastaan