María Corina Machado tunnetaan työstään Venezuelan demokratian puolustajana.

Venezuelan oppositiojohtaja Maria Corina Machado osallistuu opposition järjestämään mielenosoitukseen Caracasissa, Venezuelassa, 9. tammikuuta 2025.

Avaa kuvien katselu

Nobelin rauhanpalkinnon vuoden 2025 voittajaksi valittiin venezuelalainen María Corina Machado. Kuva: Jonathan Lanza / AOP

11:50•Päivitetty 12:47

Nobelin rauhanpalkinnon saa tänä vuonna venezuelalainen oppositiojohtaja María Corina Machado. Palkinnosta kertoi Norjan Nobel-komitean puheenjohtaja Oslossa.

Machado saa palkinnon väsymättömästä työstään Venezuelan kansan demokraattisten oikeuksien edistämiseksi, Nobel-komitea perustelee.

Nobel-komitea kiittää Machadoa hänen taistelustaan oikeudenmukaisen ja rauhallisen siirtymän puolesta kohti demokratiaa Venezuelassa.

– Hän on yksi viime vuosien merkittävimmistä siviilirohkeuden edustajista Latinalaisessa Amerikassa, komitea sanoo.

Venezuela on kehittynyt suhteellisen demokraattisesta ja vauraasta maasta julmaksi autoritaariseksi valtioksi, jossa on humanitaarinen ja talouskriisi. Suurin osa venezuelalaisista elää köyhyydessä, ja valtio kohdistaa väkivaltaa omiin kansalaisiinsa. Oppositioon kohdistuu järjestelmällistä sortoa, komitea sanoo.

Komitea kuvailee, miten Machado on yhdistänyt Venezuelan aiemmin jakautunutta oppositiota.

Työnsä vuoksi Machado on joutunut elämään piilossa, mutta päättänyt silti pysyä Venezuelassa. Se on inspiroinut Venezuelan kansaa, Nobel-komitean puheenjohtaja Jørgen Watne Frydnes sanoi puheessaan.

Tutkija: Demokratian edistäminen on ruohonjuuritason rauhantyötä

Machado ei ollut korkealla ennakkoon tehdyissä Nobel-veikkauksissa.

Tässä mielessä komitean valinta noudatteli viime vuosien linjaa, jossa palkinnon saajat ovat usein olleet suurelle kansainväliselle yleisölle entuudestaan melko tuntemattomia, sanoo Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen (Tapri) tutkimusjohtaja Marko Lehti.

– Komitea on selkeästi miettinyt strategisesti kohdentamalla palkinnon Latinalaiseen Amerikkaan eli maanosaan, joka ei ole ollut mediahuomion keskipisteessä eikä keskellä katastrofaalista konfliktia kuten Gaza, Sudan tai Ukraina.

Lehden arvion mukaan Nobel-komitea on halunnut valinnallaan kiinnittää huomiota ruohonjuuritason pitkäjänteiseen rauhantyöhön maassa, jossa demokratia on vakavasti uhattuna.

– Nobelin rauhanpalkinnon idea on ollut tehdä näkyväksi näkymättömiä toimijoita. [Machadon palkitseminen] tuo laajaa huomiota toimijoille, jotka tekevät työtä ympäri maailmaa hankalissa olosuhteissa, joissa autoritaariset hallinnot vaikeuttavat kansalaisjärjestöjen toimintaa.

Lehden mukaan komitean valinta on osuva tässä ajassa, jossa demokratia taantuu ympäri maailmaa ja itsevaltaiset hallinnot kasvattavat vaikutusvaltaansa.

– Demokratian edistäminen nähdään tässä tapauksessa ruohonjuuritasolta nousevana rauhanprosesssina, Lehti sanoo.

Ehdolla oli myös sudanilainen avustusverkosto

Asiantuntijat veikkasivat aiemmin Nobelin voittajaksi muun muassa sudanilaista Emergency Response Room -avustusverkostoa, joka toimittaa humanitaarista apua Sudanin sisällissodassa. Mahdollisena voittajana pidettiin myös yhdysvaltalaista Committee to Protect Journalists -järjestöä, joka kerää todisteita toimittajiin kohdistuvista hyökkäyksistä kriisi- ja sota-alueilla.

Henkilöehdokkaista palkinnon saajaksi oli ehdotettu esimerkiksi Qatarin pää- ja ulkoministeriä Sheikh Mohammedia tämän työstä Israelin ja äärijärjestö Hamasin välisen tulitauon välittämisessä. Myös Julia Navalnajan, venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin lesken, nimi nousi esiin arvailuissa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmaissut haluavansa Nobelin rauhanpalkinnon. Asiantuntijat eivät pitäneet Trumpin voittoa etukäteen todennäköisenä.