Tähtitieteilijät ovat löytäneet kaukaisesta galaksista valtavan vanamaisen rakenteen.
Kyseessä on kaasusta ja pölystä koostuva 20 000 valovuoden pituinen ja 650 valovuoden levyinen himmeä vana, joka on voinut syntyä galaksissa kulkeneen mustan aukon vaikutuksesta. Kiinalaistutkijat havaitsivat taivaankappaleen James Webb -avaruusteleskoopin ja Chilen ALMA-radioteleskooppien laitteistojen keräämän datan avulla. Vana sisältää datan mukaan runsaasti hiilimonoksidia eli häkää.
Vana sijaitsee tutkijoiden alustavien ja vielä vertaisarvioimattomien havaintojen mukaan noin 31 miljoonan valovuoden päässä Maasta Leijonan tähdistön suunnalla Messier 66 -nimisen kierteisgalaksin alueella.
Tutkijat kuvailevat vanaa Live Science -sivuston haastattelussa ”selvimmäksi havaituksi galaktiseksi vanaksi”. Vastaavia vanoja on löydetty aiemmin myös Linnunradan alueelta.
Todennäköisin selitys vanan synnylle on tutkijoiden teorian mukaan massiivinen kompakti taivaankappale, joka olisi kulkenut galaksin kiekon läpi ja jättänyt jälkeensä kulkuvanan.
Tämä kompakti taivaankappale olisi ollut tutkijoiden laskutoimitusten mukaan massaltaan kymmenen miljoonan Auringon massainen ja taivaltanut eteenpäin 300 kilometrin sekuntivauhdilla.
Kiinalaistutkijat arvioivat, että vana olisi syntynyt noin 20 miljoonaa vuotta sitten eli melko äskettäin kosmisessa mittakaavassa.
Vanan synnyttänyt taivaankappale on voinut olla musta aukko tai erillisen kääpiögalaksin tiheä ydinosa.
Tutkijat eivät kyenneet sulkemaan kumpaakaan mahdollisuutta pois tutkimansa datan perusteella.