Ensin oli vain vetyä ja heliumia. Noin 13,8 miljardia vuotta sitten maailmankaikkeuden syntyessä alkuräjähdyksessä, maailmankaikkeus koostui pääasiassa vedystä ja pienissä määrin heliumista.
Kaikki vetyä ja heliumia raskaammat alkuaineet, kuten metallit, muodostuivat myöhemmin.
Näin ollen varhaisimmat maailmankaikkeuteen syntyneet tähdet ovat olleet pelkkää vetyä ja heliumia. Tämän jälkeen jokaisen tähtisukupolven koostumuksiin on tullut vähitellen raskaampia alkuaineita, eli metalleja, mukaan, kun niitä on syntynyt tähtien ytimissä.
Tähden iästä voi siis vetää melko pitäviä suuntaviivoja sen perusteella, kuinka paljon merkkejä metalleista sen säteilemässä valospektrissä näkyy.
Mitä enemmän metalleja tähdessä on, sitä nuorempi se on, ja mitä vähemmän metalleja tähdessä on, sitä vanhempi se on.
Nyt kansainvälinen tutkijaryhmä on saattanut löytää toistaiseksi alkukantaisimman tunnetun tähden, jossa on hyvin vähän metalleja.
SDSS J0715-7334 -nimen saanut tähti on punainen jättiläistähti, ja se sijaitsee Suuren Magellanin pilven galaksin halossa noin 79 000 valovuoden päässä Aurinkokunnasta. Sen massa vastaa 29 Auringon massaa.
Galaktinen halo on alue, joka ympäröi kiekkomaisen galaksin keskiosaa.
SDSS J0715-7334 -tähden metallipitoisuus on alustavien, vielä vertaisarvioimattomien havaintojen mukaan niin pieni, että jopa kaikista vanhimmissa ja kaukaisimmissa havaituissa galakseissa on kymmenkertainen määrä metallia tähden metallisisältöön nähden.
Tutkijoiden arvion mukaan on mahdollista, että SDSS J0715-7334 olisi toisen sukupolven tähti, eli sen synnyttänyt tähti olisi siis maailmankaikkeuden ensimmäisen tähtisukupolven, eli niin sanotun populaatio 3:n edustaja. Tällaisista tähdistä ei ole koskaan tehty havaintoja, ja niiden uskotaan hävinneen jo maailmankaikkeudesta.
Tiimi tarkasteli muun muassa tähdessä esiintyvän hiilen, magnesiumin ja raudan pitoisuuksia ja vertasi niitä tähden vetysisältöön. Tällä tavalla tutkijat laskivat, että SDSS J0715-7334 -tähden supernovana räjähtäneen vanhemman olisi pitänyt olla massaltaan ainakin 30 Auringon massaa käsittänyt tähti. Jos siis nyt tutkittu tähti on todella toisen sukupolven tähti.
Alustavat havainnot antavat ymmärtää myös, että oletettavasti galaksin halossa syntyneen tähden hiilisisältö on poikkeuksellisen vähäinen. Tähden kokoon nähden tämä on yllättävää, koska vastaavan kokoluokan tähdet tuottavat tavallisesti runsaasti hiiltä fuusioreaktioidensa kautta.
Hiilen vähäisyys kielii myös siitä tutkijoiden mukaan, että tähden synnyinseudulla supernovaräjähdyksen jäänteissä olisi ollut runsaasti jäähtynyttä pölyä.
Jäähtynyt pöly on ollut elintärkeää maailmankaikkeuden varhaisessa vaiheessa muodostuneille kooltaan verrattain pienille tähdille, löydöstä uutisoiva Universe Today -sivusto kirjoittaa.
Juuri verrattain pieni koko on saattanut vaikuttaa siihen, että tähti on elänyt näin pitkään.