Arjen perusrutiinit ovat monesti hankalia neuropsykologisia häiriöitä, kuten ADHD:ta tai autismin kirjoa, poteville lapsille. Siirtymätilanteet, pukeminen, ruokailu, hygieniasta huolehtiminen ja monet sosiaaliset tilanteet ovat näille lapsille usein kuormittavia ja he käyttäytyvät niissä tilanteissa toisin kuin ikätoverinsa.
Lapsiperhearjessa edellä mainittuja tilanteita riittää. Kun jokaisesta arkisesta toimenpiteestä tulee hankalaa vääntämistä, kuormittuu lopulta aikuinenkin. Mieleen saattaa hiipiä ajatus: onko toisissa perheissä samanlaista?
Usein on. Silloin auttaa vertaistuki – se, että tietää muillakin olevan vaikeaa samojen asioiden äärellä.
Kaksplussan toimitus kokosi lukijoidensa kokemuksista listan tilanteista, jotka ovat useimmille vanhemmille vieraita, mutta nepsy-perheissä usein tuiki tavallisia.
Lue myös: 4 asiaa, joita ei kannata koskaan sanoa nepsy-lapsen vanhemmalle
1. Piiiiiitkä suihkuttelu
Lämpimässä suihkussa oleminen on ihanaa, sen tietävät kaikki. Monessa perheessä on kuitenkin tuttu tilanne se, että nepsy-lapsi on ollut suihkussa tunnin, mutta tulee sieltä ulos hieltä haisevana ja tukka rasvaisena.
Hän on saattanut unohtaa peseytyä, kun on keskittynyt laskemaan ihanaa lämpöistä vettä rinnuksilleen.
2. Hammasharja, mikä se on?
Hammaslääkäriliitto suosittelee, että vanhemmat huolehtivat lapsen hampaiden pesusta vähintään kouluikään asti ja tarkistaisivat vielä alakoululaistenkin kohdalla, että lapsi on harjannut hampaansa.
Nepsy-lasten vanhemmat tietävät, että hampaiden harjauksesta pitää muistuttaa vielä pitkään, teini-iässäkin. Muuten voi käydä jossain vaiheessa ilmi, ettei hampaita ole harjattu viikkoihin.
Kouluikäisen tai teinin vieressä istuminen hampaidenpesun aikana voi tuntua turhauttavalta, mutta aikuinen voi tsempata itseään sillä, että vielä pahempaa on lapsen reikäisen purukaluston hoitaminen.
3. Talvella sortsit, kesällä toppatakki
Monella neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivillä lapsilla on aistiyliherkkyyttä, joka voi ilmetä esimerkiksi siten, että vaatteet tuntuvat inhottavilta iholla. Lapsella saattaakin olla muutamia lempivaatteita, joita hän haluaa pitää jatkuvasti. Kun ne ovat pesussa, tilanne voi kriisiytyä.
Jos olet nepsyn vanhempi, saatat tunnistaa myös seuraavat tilanteet: kesäkuumalla lapsi haluaa pukeutua paksuihin pitkähihaisiin vaatteisiin – koska ne tuntuvat hyvältä tai ovat sillä hetkellä lempparivaatteita – ja talvipakkasella ulos ollaan lähtemässä sortseilla.
4. Peltorit päähän
Aistiyliherkkyyteen kuuluu myös se, että kovat äänet ja melu voivat ahdistaa lasta. Moni nepsy-perhe selviääkin tilanteista, joissa on melua mutta lapsen on pakko olla läsnä – vaikkapa sukujuhlissa – hankkimalla lapselle kuulosuojaimet.
”Peltorit” auttavat lasta näissä tilanteissa rauhoittumaan. Teineillä saman asian ajaa musiikin kuunteleminen kuulokkeista.
5. Kammottava joulu
Neurotyypillisten lasten vanhempien voi olla vaikea käsittää sitä, että nepsy-perheissä asiat, jotka ovat muissa perheissä lapsista hauskoja ja odottamisen arvoisia erikoisjuttuja, voivat ollakin ahdistavia, kuormittavia ja jopa pelottavia.
Elokuvissa käynti, lastenteatteriesitys, huvipuistopäivä, sukujuhlat tai mikä tahansa uusi tilanne, jossa on paljon ihmisiä, hälyä ja melua, voi olla nepsy-lapselle kauhistus, siinä missä sisarus odottaa samaa asiaa innolla ja iloisena.
Tai voi olla niinkin, että erityislapsi odottaa tapahtumaa innolla ja haluaa osallistua – mutta kun itse hetki koittaa, hän menee tilanteessa lukkoon tai ylikierroksille. Nepsy-lasten vanhemmat puhuvat tällöin ”melttareista” (engl. melt down) eli tunneromahduksesta. Se on usein seuraus tilanteesta, joka on lapsesta erittäin kuormittava.
Melttareiden vaara vaanii myös juhlapyhissä. Esimerkiksi joulu voi olla monen nepsy-lapsen vanhemman jo etukäteen kammoama juhla, sillä he tietävät kokemuksesta, että lapsi menee kaikesta ylimääräisestä jännityksestä ja tohotuksesta aivan sekaisin.
6. Joo-joo ja odota
”Tule syömään!” ”Joo-joo!” Ja mitään ei tapahdu.
”Oletko tehnyt läksyt?” ”Joo-joo!” Ja kun menet tarkistamaan asian, tehtäväkirjan sivut ovat tyhjinä ja lapsi leikkimässä.
”Lopeta leikit ja tule pukemaan ulkovaatteet. Nyt pitää lähteä!” ”Joo-joo!” Seisot eteisessä odottamassa, mutta lasta ei näy.
Siirtymätilanteet ovat vaikeita erityisesti toiminnanohjauksen haasteista kärsiville lapsille. Harvoin he kuitenkaan suoraan kieltäytyvät tulemasta ruokapöytään, pukemasta tai lopettamasta leikkiä. Helpompi on vastata aikuiselle ”joo-joo” ja jatkaa kehotuksista välittämättä sitä, mitä oli tekemässä.
Myös ”odota” on monessa nepsy-perheessä usein kuultu sana. Se, mitä muu perhe joutuu siirtymätilanteissa joka päivä odottamaan, jää kuitenkin usein epäselväksi…
+ Hervottomat jutut
On tunnustettu tosiasia, että ADHD-piirteiset ovat usein kekseliäitä, luovia, empaattisia ja huumorintajuisia ihmisiä ja moni kokee aikuisena näistä piirteistä olevan hyötyä elämässä. Autismin kirjoon taas kuuluu usein voimakas kiinnostuminen jostain spesifistä asiasta.
Niinpä nepsy-lapsen vanhempi saakin nauttia lapsensa erikoisista mielikuvitusleikeistä tai tämän perehtymisestä perinpohjaisesti johonkin asiaan. Omakin ajattelu ja maailmankuva laajenee, kun yhtäkkiä huomaa tietävänsä todella paljon vaikkapa keppihevosista, tähtitieteestä tai mursuista – tai mikä se oman lapsukaisen ”juttu” milloinkin on.
Moni nepsy-lapsen vanhempi voi varmasti samastua myös tähän: kaiken kaikkiaan arki ei ole koskaan tylsää rakkaan nepsyn kanssa.
Lähteet: Kaksplussan lukijoiden haastattelut, Autismiliitto, ADHD-liitto
Haluaisitko lisätä jotain listalle? Mitä ajatuksia juttu herätti? Jaa mielipiteesi ja osallistu keskusteluun kommenttikentässä!
Artikkeliin liittyvät aiheet