Venäjän länteen kohdistamat hybriditoimet ovat viimeisen kuukauden aikana entisestään kiihtyneet. Puolaan on tunkeutunut venäläisiä drooneja, kolme MiG-31-hävittäjää on loukannut Viron ilmatilaa ja kansainvälistä lentoliikennettä on häiritty eri puolilla Eurooppaa.

Latvian pääministerin Evika Siliņan kansallinen turvallisuusneuvonantaja Airis Rikveilis luonnehtii vallitsevaa turvallisuustilannetta hyvin dynaamiseksi. Jotakin uutta tapahtuu nyt kaiken aikaa, ja kaikkeen on syytä varautua.

– Venäläiskoneiden toteuttamat ilmatilaloukkaukset eivät ole meillekään uusi asia. Niitä on tapahtunut vuosien saatossa useaan otteeseen – joskus vahingossa, toisinaan myös tarkoituksellisena voimannäyttönä. Naton toteuttama Baltian ilmavalvonta on toiminut hyvin ja reagoinut näihin tilanteisiin tehokkaasti, hän sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.

– Naton ilmavalvontamission vahvuutena on sen joustavuus – sitä voidaan laajentaa tai supistaa tarpeen mukaan. Nyt on syytä arvioida, ovatko nykyiset resurssit riittävät. Jos Naton Euroopan joukkojen komentaja katsoo, että tarvitaan lisää hävittäjiä tai että koneiden pitää olla enemmän ilmassa, annamme sille tietenkin tukemme. Pääasia on osoittaa, että ilmatilamme on turvattu, hän toteaa.

Viime vuonna Latviaan putosi venäläinen drooni, jonka on arvioitu harhautuneen Ukrainan elektronisen sodankäynnin seurauksena.

– Opimme paljon siitä mitä havaitsimme, mitä emme. Nyt kehitämme sensoreita ja tunnistusjärjestelmiä pysyäksemme teknologisen kehityksen tahdissa. Droonien käyttö merellisiltä alustoilta käsin tuo uhkaan uuden ulottuvuuden, jonka torjumiseksi meidän on tehtävä tiivistä yhteistyötä kaikkien Itämeren maiden ja Naton kanssa, hän toteaa.

Latvian akuutein turvallisuushaaste tällä hetkellä on välineellistetty maahantulo, josta on tullut päivittäinen ilmiö Valko-Venäjän vastaisella rajalla.

– Tänä vuonna rajanylitysyrityksiä on ollut jo yli 10000, ja kyse on henkilöistä, jotka ovat kaikkea muuta kuin turisteja. Tämä on Latvian kokoisen maan rajaviranomaisille, kansalliskaartille ja asevoimille valtava rasite. Olemme onneksemme saaneet rajatilanteen hallintaan arvokasta apua Liettuasta, Virosta ja Suomesta, hän kertoo.

Valko-Venäjän vastaiselle rajalle on rakennettu uutta, kehittyneintä teknologiaa hyödyntävää infrastruktuuria. Hanke on loppusuoralla, ja tulokset näkyvät: suurin osa laittomista rajanylityksistä pystytään hänen mukaansa nyt estämään.

Mittava panostus puolustuskykyyn

Latvian puolustuskyvyn kehittämisen Rikveilis jakaa kolmeen toisiinsa kytkeytyvään osa-alueeseen: sotilaalliseen puolustuskykyyn, puolustusteollisuuteen ja kokonaismaanpuolustukseen.

– Niitä ei voi erottaa toisistaan. Sotilaallisesti onnistumme vain, jos teollisuus pystyy tuottamaan kaiken, mitä tarvitsemme ja jos koko yhteiskunta on maanpuolustukseen vahvasti sitoutunut, hän sanoo.

– Koska Euroopan puolustusteollinen kapasiteetti ei vielä riitä, sitä on vahvistettava. Tässä EU:lla on keskeinen rooli. Nyt nähdäänkin yhä selvemmin, kuinka Nato ja EU täydentävät toisiaan, hän toteaa.

Latvia on tehnyt poliittisen päätöksen puolustusmenojensa nostamisesta vähintään 5 prosentin tasolle bruttokansantuotteesta. Tämä ei Rikveilisin mukaan tarkoita vain lisää tankkeja ja ohjuksia, vaan myös panostusta esimerkiksi logistiikkaan, infrastruktuuriin ja eri viranomaisten kriisiajan valmiuksiin.

– Sotilaallisen liikkuvuuden varmistaminen on meille keskeinen tavoite. Kun Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon, strateginen etu Itämerellä kääntyi selvästi puolustusliiton hyväksi. Itämeren alueella Naton on kyettävä toimimaan vapaasti – menemään minne halutaan ilman, että Venäjä voi sitä rajoittaa, hän painottaa.

– Meidän on pystyttävä käyttämään tehokkaasti satamia, lentokenttiä, rautateitä ja muita reittejä. Sotilaallisen liikkuvuuden monimuotoisuus on erittäin tärkeä osa kokonaisuutta – ei vain Baltian, vaan myös Ruotsin, Suomen, Saksan ja Puolan kannalta. Mitä nopeammin kykenemme siirtämään joukkoja, sitä vahvempi pelotevaikutus syntyy.

Latviaan sijoitettu Naton monikansallinen taisteluosasto on tarkoitus laajentaa täysimittaiseksi prikaatiksi tämän vuoden loppuun mennessä, ja se aikataulu Rikveilisin mukaan pitää. Kokonaisuutta täydentämään muodostetaan divisioonan esikunta, joka on merkittävä koko Baltian kannalta.

– Tämä on mielestäni yksi Naton esimerkillisimmistä hankkeista: olemme vuodesta 2017 integroineet 14 maata Latvian alueelle, ja tuloksena on taisteluvalmis prikaati ja alueellinen komentoesikunta. Sillä on vahva pelotevoima, hän toteaa.

Samaan aikaan Latvia linnoittaa Venäjän ja Valko-Venäjän vastaista rajaansa. Kyse ei hänen mukaansa ole niinkään linnoitteista perinteisessä mielessä kuin kokonaisuudesta, joka perustuu puolustajan yksityiskohtaisen tarkkaan maaston tuntemukseen.

– Tietyt osat ovat jo valmiita, toisia vielä kehitellään asevoimien ja rajavartioston yhteistyönä. Olemme oppineet paljon Ukrainasta – siitä, miten etulinja nähdään, miten joukkoja liikutellaan ja kuinka drooneja kannattaa hyödyntää. Nämä opit sovelletaan nyt Latvian maantieteellisiin ja luonnonolosuhteisiin liittyviin erityispiirteisiin, hän kertoo.

Suomen puolustusvoimiin Latvialla on hänen mukaansa ensiluokkaiset suhteet jo historiallisista syistä. Suomalaiset jääkärit taistelivat ensimmäisen maailmansodan aikana Latviassa, ja heidän perintöään vaalitaan yhä. Myös suhteet Ruotsiin ovat pitkät ja hyvät.

Poimintoja videosisällöistämme

– Nyt on tärkeää tarkastella yhteistyötä Itämeren kokonaisuuden näkökulmasta. Suomella, Ruotsilla, Virolla ja Latvialla on suora rajapinta Venäjän kanssa joko maalla tai merellä. Kommunikointi Suomen ja Ruotsin kanssa on suoraa ja mutkatonta – voin milloin vain tarttua puhelimeen ja soittaa kollegoilleni. Sama koskee kaikkia toimijoita ylintä valtiojohtoa myöten, hän sanoo.

– Pohjoismaiden ja Baltian maiden puolustusyhteistyön syveneminen etenee kiitettävää tahtia. Britannian johtaman JEFin (Joint Expeditionary Force) meneillään oleva Tarassis-harjoitus osaltaan osoittaa, kuinka vakavasti me kaikki suhtaudumme yhteiseen puolustukseen ja kuinka sitoutuneita olemme puolustamaan maitamme mitä tahansa hyökkäystä vastaan, Rikveilis toteaa.

Airis Rikveilisin haastattelu tehtiin 9.–11.10.2025 järjestetyn vuosittaisen Riga Conference -turvallisuuskonferenssin  yhteydessä Riiassa.

Lue myös:

”Suomi läimäytti Vladimir Putinia vasten kasvoja”

Latvian suurlähettiläs: Vihamieliset naapurit uhkaavat aluettamme