Herhiläiskanta on Suomessa tätä nykyä runsas ja elinvoimainen.
Suomen hyönteisseuran julkaisema kuva havainnollistaa herhiläisen kokoa tulitikkuaskia vasten. Mikko Siikavesi / Suomen hyönteisseura
Suomen ja Euroopan suurin ampiaislaji herhiläinen on runsastunut ja levittäytynyt viime vuosina aiempaa laajemmalle alueelle.
Asiasta kertoo tiedotteessaan Suomen hyönteisseura, joka on nimennyt herhiläisen vuoden 2025 hyönteiseksi.
Herhiläisestä on Suomessa tunnettuja havaintoja pitkältä ajalta, mutta se hävisi 1930- ja 1940-lukujen pienen lämpöjakson jälkeen. Herhiläinen ehdittiinkin jo pienen populaationsa ja rajatun levinneisyysalueensa vuoksi luokitella erittäin uhanalaiseksi lajiksi vuonna 2000, mutta tänä päivänä lajin kanta on Suomessa runsas ja elinvoimainen.
Herhiläinen on viime vuosina levittäytynyt selkeästi laajemmalle alueelle niin etelästä kuin kaakostakin. Herhiläisestä on tehty havaintoja jo Kainuussa ja Kuusamossa saakka.
Herhiläisen hyötyy ilmaston lämpenemisestä. Se vaatii isokokoisena lajina pitkän ja lämpimän kesän kyetäkseen tuottamaan uusia kuningattaria ja niiden kanssa parittelevia koiraita.
Herhiläiset ovat varsin isokokoisia hyönteisiä: työläisen ruumiin pituus on 18–24 millimetriä, ja kuningattaret voivat kasvaa jopa 35 millimetrin pituisiksi.
Herhiläinen ei ole erityisen ärhäkkä, mutta sekin saattaa häirittynä pistää.
”Uljas eläin”
Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Jouni Sorvari kertoi Iltalehden haastattelussa kesällä, että herhiläiset eivät ole niin vaarallisia kuin niiden iso koko kenties antaa ymmärtää.
– Se ei ole sen myrkyllisempi kuin tavallinen ampiainen tai muut pienemmät ampiaiset, hän luonnehti.
Pelkoon tai herhiläisen tappamiseen ei ole mitään syytä.
– Herhiläinen on uljas eläin, joten kannattaa viimeiseen saakka välttää hävittämästä sitä, Sorvari sanoi.
Sorvarin mukaan herhiläinen on myös varsin hy ödyllinen pörriäinen, sillä se syö muun muassa kärpäsiä ja joskus jopa muita ampiaisia. Toisaalta herhiläinen saattaa saalistaa myös tarhamehiläisiä.