Teosten kuljettaminen vaatii erityistä huolellisuutta ja tarkkuutta.
Avaa kuvien katselu
Arvostetun taidemaalarin Helene Schjerfbeckin teosten näyttely tulee ensimmistä kertaa esille The Metropolitan Museum of Artiin. Se on yksi maailman kuuluisimmista taidemuseoista. Kuva: Alamy /All Over Press
Vaasan kaupungin omistama taideteos nousee kansainväliseen valokeilaan, kun Helene Schjerfbeckin näyttely avautuu loppuvuodesta The Metropolitan Museum of Artissa (The Met) New Yorkissa.
1872 perustettu The Met on yksi maailman merkittävimmistä taidemuseoista. Museossa ei ole koskaan aikaisemmin ollut esillä suomalaisen taiteilijan näyttelyä.
Pohjanmaan museosta näyttelyyn lainataan teos Wilhelm von Schwerinin kuolema. Teos on Schjerfbeckin öljyluonnos vuodelta 1885 ja se kuuluu Karl Hedmanin kokoelmaan.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun taidetta lainataan kyseiseen museoon.
Näyttely kestää joulukuusta vuoden 2026 huhtikuulle. Kaikkiaan New Yorkin näyttelyyn tulee esille noin 60 Helene Schjerfbeckin teosta ympäri maailmaa.
Lainaaminen on monivaiheinen prosessi
Vaasasta lähtee lainaan eri museoihin keskimäärin 20–40 teosta vuodessa, kertoo Vaasan museoiden kokoelmapäällikkö Auli Jämsänen.
Tänä vuonna museon taideteoksia on matkalla muun muassa New Yorkiin, Pariisiin ja Düsseldorfiin. Lainauspyyntöjä Vaasan kaupungin museoiden hallinnoimiin kokoelmiin kohdistuu Jämsäsen mukaan todella paljon, mutta aina teoksia ei voida lainata.
Taideteosten lainausprosessi on monivaiheinen ja vaatii tarkkaa suunnittelua sekä yhteistyötä.
Museon konservaattorit tarkistavat teosten kunnon ennen niiden lähettämistä, ja kuljetus- sekä vakuutusjärjestelyt ovat merkittävä osa prosessia.
– Mukana on monta työntekijää, Jämsänen kuvailee.
Taideteoston lainaaja vastaa kaikista kuljetus- ja vakuutuskuluista.
Kotimaan taidelainoista Vaasan kaupunki perii 160 euron korvauksen. Ulkomaille suuntautuvista lainoista maksu on 230 euroa.
Maksujen ensisijainen tarkoitus on kattaa ne kustannukset, jotka syntyvät teoslainojen valmistelusta. Näitä kustannuksia ovat esimerkiksi pienemmät konservointityöt ja mahdolliset kehystykset.
Lainaaminen on tärkeää museoille
Suomen museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu kertoo, että näyttelytoiminta perustuu vahvasti museoiden väliseen yhteistyöhön ja keskinäisriippuvuuteen.
Museot rakentavat näyttelyitä sekä omien kokoelmiensa varaan että lainaamalla teoksia muilta museoilta, yksityisiltä keräilijöiltä tai suoraan taiteilijoilta.
– Tietyntyyppisen näyttelyn tai tietyn taiteilijan tuotannon esittelyyn tarvitaan usein teoksia myös muualta kuin museon omista kokoelmista, Havu selventää.
Lainanantajalle tärkeintä on, että teos vakuutetaan asianmukaisesti, siitä huolehditaan kuljetuksen ja näyttelyn ajan, ja se palautuu takaisin alkuperäisessä kunnossa.
Lainauspäätöksiin vaikuttavat muun muassa lainaavan instituution maine ja aiemmat yhteistyösuhteet.
Erityisen arvokkaiden näyttelyiden kohdalla voidaan hakea myös valtiontakuita, jotka vähentävät lainanantajan riskiä.
Osa laajempaa taidehistoriallista kertomusta
Taideteosten lainaamisella on museoille ja kulttuurille monitasoinen merkitys.
Auli Jämsänen korostaa, että kansainväliset lainat vahvistavat sekä teosten että koko museon asemaa osana laajempaa taidehistoriallista kertomusta. Taidelainat ovat osoitus myös museoiden välisestä luottamuksesta ja yhteistyöstä.
Jämsäsen mukaan lainatoiminta on museon arkea, vaikka yleisölle ja medialle se voi näyttäytyä poikkeuksellisena.
– Juuri mitään isoa näyttelyä ei voida tehdä ilman lainaustoimintaa.
Lainojen kautta museot rakentavat laajempaa yhteistyötä, jossa jokainen laina on tarkkaan harkittu ja perustuu molemminpuoliseen arvostukseen sekä ammattitaitoon. Vaikka taidelainauksista saatava taloudellinen hyöty on vähäinen, niiden kulttuurinen arvo on huomattava.
– Tämä on ennen kaikkea yhteistä kulttuuriperintöä, jota vaalimme yhteistyössä.