Juttu tiivistettynä
- Suomeen on syntynyt uusi yhteisöllinen asumisratkaisu ikääntyville, jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista hoitoa.
- Malliin liittyy huolia taloudellisista kustannuksista, jotka voivat viedä lähes kaikki asukkaan tulot.
- Uusi asumismuoto yleistyy, mutta sen käytännön toteutuksessa on asiantuntijoiden mukaan vielä puutteita. Yhteisöllisyys ei välttämättä toteudu.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Suomeen on viime vuosina syntynyt uusi palveluasumisen muoto ikääntyville: yhteisöllinen asuminen. Se on tarkoitettu niille, jotka eivät pärjää enää yksin kotona, mutta eivät hyvinvointialueiden kriteerien mukaan tarvitse ympärivuorokautista hoitoa.
Kuulostaako hyvältä kompromissilta? Todellisuudessa malliin liittyy paljon kysymysmerkkejä.
Yksi iso huoli on raha: pahimmillaan asumismuoto voi viedä asukkaalta lähes kaikki tulot. Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo pitää tätä isona epäkohtana.
Toisin kuin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakkaalle ei yhteisöllisessä asumisessa ole turvattu käyttövaraa eli sitä vähimmäismäärää, joka maksujen ja vähennysten jälkeen täytyy jäädä omiin henkilökohtaisiin tarpeisiin.
Topon mielestä lakia pitäisi tältä osin korjata.
– Yhteisöllisessä asumisessakin ikääntyneelle pitää jäädä rahaa vaikkapa talvitakkiin tai fysioterapiakäyntiin – ihan tavallisiin asioihin, hän huomauttaa.
Avaa kuvien katselu
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo pitää yhteisöllistä asumista koskevaa lainsäädäntöä epäselvänä. Kuva: Minna Rosvall / YleSTM: Käyttövara ei ole valmistelussa
Asiakasmaksuista säädetään asiakasmaksulaissa, eikä sitä olla muuttamassa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sosiaalineuvos Satu Karppanen.
Karppasen mukaan käyttövaraa ei ole määritelty yhteisölliseen asumiseen sen vuoksi, että ei ole olemassa yhtä yhteisöllisen asumisen asiakasmaksua, jossa käyttövara voitaisiin ottaa huomioon.
Karppanen huomauttaa, että yhteisöllisen asumisen maksut koostuvat useammasta osasta, muun muassa säännöllisestä kotihoidosta, siivouksesta ja aterioista. Myös sosiaalista kanssakäymistä edistävästä toiminnasta voidaan periä kohtuullinen maksu.
– Hyvinvointialueen tulee huolehtia siitä, että asiakkaan maksujen kokonaisuus ei nouse kohtuuttoman isoksi. Hyvinvointialueille on säädetty velvollisuus huojentaa sosiaalihuollon asiakasmaksua, jos maksun periminen vaarantaa toimeentulon edellytyksiä.
”Epäselvää, kenelle tarkoitettu”
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo katsoo, että yhteisöllistä asumista koskeva lainsäädäntö on muutenkin epäselvä ja monitulkintainen. Hänen mukaansa siinä ei määritellä esimerkiksi sitä, kenelle asumismuoto on tarkoitettu.
Yle on jo aiemmin uutisoinut, että yksiköihin on paikoin sijoitettu liian huonokuntoisia ja muistisairaita vanhuksia. Myös Vanhustyön keskusliitto on älähtänyt siitä, että hyvinvointialueet sijoittavat säästöpaineissa huonokuntoisia vanhuksia yhteisöasumiseen.
Topo näkee, miksi hyvinvointialueet mielellään lisäävät yhteisöllistä asumista: kotihoidon järjestäminen on tehokkaampaa, kun mahdollisimman moni asiakkaista saadaan asumaan saman katon alle.
STM on arvioinut, että myöskään sosiaalihuoltolakia ei ole yhteisöasumisen osalta syytä muuttaa. Se katsoo, että kyse on enemmänkin viestinnällisistä ja ohjauksellisista tarpeista kuin lainsäädännön muuttamisen tarpeista.
Karppanen huomauttaa, että yhteisöllisen asumisen järjestämisessä on alueellisia eroja.
Hän nostaa esimerkkinä hyvästä lain toimeenpanosta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen. Siellä on hänen mukaansa luotu asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa toimintamallia yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa.
”Kasvaa kuin pieni sieni varjossa”
Moni toivoo vanhuudeltaan sosiaalisia kontakteja ja turvaa. Yhteisöllinen asuminen onkin kehitetty vastaamaan näitä tarpeita.
Yhteisöllisyys ei välttämättä kuitenkaan toteudu käytännössä, muistuttaa tutkijatohtori Paula Vasara Jyväskylän yliopiston ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksiköstä. Hänen mukaansa asunnot ovat pahimmillaan pelkkiä vuokra-asuntoja, joissa asuvilla voi olla varsin merkittäviä toimintakyvyn vajeita ja säännöllisen kotihoidon tarpeita.
Avaa kuvien katselu
Tutkijatohtori Paula Vasara Jyväskylän yliopistosta kaipaa lisää valikoimaa sellaisille vanhuksilla, jotka tarvitsevat palveluja myös öisin. Kuva: Petteri Kivimäki
– Ihmiset laitetaan samaan kerrostaloon oman oven taakse. Jos alakerrassa järjestetään jumppa, ikääntyneet eivät tule sinne, jos he eivät pääse kunnolla edes kävelemään, Vasara huomauttaa.
Hänen mukaansa yhteisöllinen asuminen vaatii ohjaajia, jotka järjestävät toimintaa ja tarvittaessa auttavat toiminnan pariin myös heitä, joilla on liikkumisvaikeuksia tai muistisairauksia.
Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Paula Vasara kertoo ikääntyvien yhteisöasumisen hyviä ja huonoja puolia.
Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Paula Vasara kertoo ikääntyvien yhteisöasumisen hyviä ja huonoja puolia.
Vasaran mielestä yhteisöllinen asuminen ei nykyisellään täytä sitä tarvetta, jota kaivattaisiin ympärivuorokautisen hoivan ja kotiin tuotavien palveluiden välimaastoon.
Valikoimaa kaivattaisiin myös sellaisille ikääntyville, jotka tarvitsevat enemmän palveluja, myös öisin. Nyt apua on tarjolla vain päiväsaikaan, ja kaikista lisäpalveluista on maksettava erikseen.
Vasara perää yhteisöllisestä asumisesta laajaa yhteiskunnallista keskustelua.
– Nyt se vain kasvaa kuin pieni sieni varjossa ja mallista on paljon vääriä käsityksiä.
Ympärivuorokautista vähemmän, yhteisöllistä enemmän
- Ikääntyvien yhteisöllinen asuminen otettiin sosiaalihuoltolakiin vuonna 2023.
- Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan yhteisöllisessä asumisessa oli viime vuoden lopussa runsaat 4 500 75 vuotta täyttäneistä.
- Määrä on kasvussa, sillä hyvinvointialueet ovat vähentämässä ympärivuorokautista palveluasumista ja haluavat sen tilalle yhteisöasumisen tarjoamaa kevyempää ja halvempaa ratkaisua.
- Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella on omissa yksiköissä noin 300 yhteisöllisen asumisen asiakaspaikkaa.
- Pohde tarvitsee yhteisöasumisen paikkoja tuntuvasti lisää ja on nyt ensimmäistä kertaa ostamassa palvelua yksityisiltä palveluntuottajilta.