Hedy Lamarr kehitti taajuushyppelyyn perustuvan hajaspektritekniikan.

Kaunotar ja insinööri. Hedy Lamarr ei todellakaan ollut mikään Hollywood-Bimbo. wikimedia commons

Hedy Lamarr on varmasti tunnetumpi 1940-luvun elokuvistaan, kuten Simson ja Delila. Hänet tunnettiin myös lempinimellä ”maailman kaunein nainen”.

Lamarrin suurin panos on kuitenkin valkokankaan sijaan sota- ja radioteknologian kehittäjänä. Toisen maailmansodan aikana Lamarr oli syvästi huolissaan siitä, että saksalaiset iskivät liittoutuneiden laivoihin.

Saksalaisia vastaan käytettiin uusia radiolla ohjattavia torpedoja, mutta Lamarr ymmärsi, että ne olivat alttiita vihollisen radiohäirinnälle. Jos signaalit voitaisiin suojata, torpedot olisivat huomattavasti tehokkaampia.

Boom Town. Hedy Lamarr näytteli muun muassa Clark Gablen kanssa vuoden 1940 elokuvassa. Zumawire

Yhdessä avantgardesäveltäjä George Antheilin kanssa Lamarr kehitti taajuushyppelyyn perustuvan hajaspektritekniikan. Tällaisia radiosignaaleja oli käytännössä mahdoton häiritä. Lamarr ja Antheil patentoivat keksintönsä vuonna 1942.

Nykyiset langattomat tekniikat, kuten wifi ja bluetooth, perustuvat Hollywood-tähden ja avantgardesäveltäjän työhön.

Simson ja Delila. Tämä Cecil B. DeMillen ohjaama elokuva oli todennäköisesti Lamarrin uran tunnetuin. Paramount Pictures

Teknisesti lahjakas jo lapsena

Hedwig Kiesler syntyi 9. marraskuuta 1914 Wienissä juutalaiseen perheeseen, silloisessa Itävalta-Unkarissa. Isä oli pankinjohtaja, äiti konserttipianisti.

Hedwig oli ilmiömäisen lahjakas jo lapsena. Hän muun muassa osasi jo viisivuotiaana purkaa soittorasian osiin ja koota sen uudestaan. Kannustava isä vihki lapsen teknologian maailmaan.

Hedwig opiskeli insinööritieteitä, mutta tunsi vetoa myös näyttelemiseen.

Hänen ensimmäisiä filmejään oli Tšekkoslovakiassa kuvattu Hurmio, joka sisälsi rohkeita alastonkohtauksia. Kiesler muutti ennen sodan syttymistä Lontooseen, jossa tapasi Louis Mayerin.

Mayer oli 1930- ja 1940-luvuilla yksi Hollywoodin vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. Hän johti lähes 30 vuotta Metro-Goldwyn-Mayer-studiota.

Mayer nimesi löytönsä uudelleen Hedy Lamarriksi, jonka ensimmäinen Hollywood-elokuva valmistui vuonna 1938. Hänen suurin hittinsä oli Simson ja Delila vuodelta 1949.

Tumma kaunotar. Lamarrin ulkonäköä pidettiin eksoottisena. Zumawire

Sai tunnustusta vasta myöhään

1940-luvun jälkeen Lamarr keskittyi tieteellisiin keksintöihin, elokuvaura sai jäädä. Kun suihkuseurapiirit juhlivat, Lamarr istui kotilaboratoriossaan. Erityisesti hän kehitti taajuuksia vaihtavaa radioteknologiaa.

Hollywood-tähden tieteellinen työ jäi suurelta yleisöltä huomaamatta. Tiedeyhteisöltäkin tunnustusta tuli vasta Lamarrin elämän loppupuolella.

Vuonna 1997 hän sai Electronic Frontier Foundationin palkinnon, ja nykyään hänet on tunnustettu yhdeksi langattoman viestinnän pioneereista.

Jotain Hollywood-elkeitä Lamarrilla tosin säilyi. Hän kerkisi olla kuusi kertaa naimisissa. Hedy Lamarr kuoli vuonna 2000 Orlandossa, Floridassa.

Juttu on julkaistu alun perin Tekniikka&Taloudessa.

Tutkija ja insinööri. Lamarrin taustalla näkyy hänen vuonna 1942 saamansa patentti taajuushyppelytekniikalle. Wikimedia commons