Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) olivat tällä viikolla historiallisella valtiovierailulla Yhdysvalloissa.
Valkoisen talon Oval Officessa järjestetyssä valtionpäämiesten lehdistötilaisuudessa huomiota kiinnitti se, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin pöydällä oli esillä lappu, johon oli listattu Suomen delegaatioon kuuluvia henkilöitä valokuvineen.
Listalla olivat Stubbin ja Orpon lisäksi Suomen Washingtonin-suurlähettiläs Leena-Kaisa Mikkola sekä kansliapäällikkö Lauri Tierala.
Tämänkaltainen ”lunttilappu” ei ole tavaton, kertoo Iltalehdelle entinen diplomaatti ja historioitsija, valtiotieteiden tohtori Jukka Seppinen.
– Meillä oli tapana laatia pieniä kuvauksia henkilöistä, joiden tiedämme asettuvan neuvottelussa vastapuolelle milloin missäkin, Seppinen kertoi.
Entisen diplomaatin kokemukset sijoittuvat ennen kaikkea presidentti Urho Kekkosen ajan diplomaattisiin tapaamisiin.
Sitä, kuinka tarpeeseen Kekkoselle tällaiset taustatiedot neuvottelun toisesta osapuolesta tulivat, ei Seppinen osannut kertoa.
Trumpille lunttilappu saattoi olla hyödyllinen. Vajaat kaksi kuukautta sitten Trumpilla oli hankaluuksia hahmottaa edessään istuvaa Stubbia.
– Presidentti Alexander Stubb Suomesta… Hän on henkilö, joka… Missä olemme, missä sinä olet? Trump haparoi, kun he tapasivat elokuussa Washingtonissa yhdessä muiden Euroopan johtajien kanssa.
Trump oli pelannut Stubbin kanssa kierroksen golfia maaliskuun lopulla.
– Täytyy valmistautua hyvin, ettei tule sellaista mokaa, joka Trumpille tuli, kun hän ei tuntenut golfkaveriaan pöydän ääressä, Seppinen sanoi.
Seppisen mukaan Trumpille huomattavasti tuntemattomampi pääministeri Orpo olisi saattanut joutua ”hakuetsinnän” kohteeksi ilman lunttilappua.
– Saattaa hyvin olla, että Orpo olisi se henkilö, jota ennen kaikkea olisi haluttu suojella hakuetsinnöiltä.
Suomessa ulkopolitiikasta päättää presidentti, joten pääministerillä on kanssakäymisiä etenkin Atlantin toiselle puolen vähemmän.
Stubbin ja Orpon työvierailu Washingtoniin ja Valkoiseen taloon oli Suomen kannalta menestyksekäs. Tapaamisen yhteydessä presidentit allekirjoittivat aiesopimuksen yli kuuden miljardin dollarin (5,2 miljardin euron) arvoisesta jäänmurtajakaupasta. Suomi ja Yhdysvallat sopivat yhdentoista jäänmurtajan tilauksesta. Niistä neljä rakennetaan suomalaisilla telakoilla, minkä jälkeen Yhdysvallat hyödyntää suomalaista osaamista rakentaakseen jopa seitsemän uutta jäänmurtaja-alusta omilla telakoillaan.