Uusi tutkimus osoittaa, että planeetallamme ei sen syntyessä ollut juurikaan elämälle välttämättömiä alkuaineita, kuten vettä tai hiiliyhdisteitä. Tilanteen muutti törmäys.
Bernin yliopiston tutkijat ovat nyt ensimmäistä kertaa pystyneet todistamaan, että varhaisen Maan kemiallinen koostumus oli täydellinen viimeistään kolme miljoonaa vuotta aurinkokunnan muodostumisen jälkeen.
”Aurinkokuntamme muodostui noin 4 568 miljoonaa vuotta sitten. Maan kemiallisten ominaisuuksien valmistuminen kesti vain korkeintaan 3 miljoonaa vuotta, joten se oli yllättävän nopeaa”, sanoo Pascal Kruttasch SNSF-tutkimuslaitoksesta.
Lisäksi tutkimus osoittaa, että nuoren planeettamme kemiallinen koostumus teki aluksi elämän syntymisen mahdottomaksi. Tulos siis tukee oletusta, että vasta myöhempi törmäys toisen planeetan kanssa toi ratkaisevan käänteen ja teki Maasta elämälle otollisen paikan.
Tutkijat ovat jo vuosikymmeniä uskoneet, että Marsin kokoluokkaa oleva Theia-protoplaneetta törmäsi Maahan yli 4,4 miljardia vuotta sitten. Tällöin muodostui myös kiertolaisemme Kuu.
”Tuloksemme ansioista tiedämme, että proto-Maa oli alun perin kuiva kiviplaneetta. Voidaan siis olettaa, että vasta törmäys Theian kanssa toi haihtuvia alkuaineita Maahan ja lopulta mahdollisti elämän”, Kruttasch sanoo.
Theia muodostui todennäköisesti kauempana Auringosta kuin maapallo ja sisälsi siksi muun muassa vettä.
Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä no 7 tai 8/2025.