Pohjola Vakuutus on päättänyt lopettaa ammattiurheilijoiden lakisääteisen tapaturma- ja eläkevakuutuksen 1.1.2026 alkaen. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat lokakuun alussa, mutta juttu ei herättänyt juuri minkäänlaista reaktiota. Myös MTV uutisoi aiheesta 7.5. ilman, että syntyi edes kohun poikasta.
Urheilupiirit ja urheilutoimittajat katsovat lähestyvää katastrofia uteliaana kuin tsunamia edeltävää meren vetäytymistä aavistamatta, että pian vyöryy hyökyaalto yli Veikkausliigan ja Ykkösliigan sekä myöhemmin muiden Suomen ammattilaissarjojen: Mestiksen, Superpesiksen, Korisliigan ja lentopallon Mestaruusliigan.
Vakuutustyhjiöön jäävien seurojen, esimerkiksi helsinkiläisten HJK:n ja Gnistanin, harjoittelu- ja kilpailutoiminta pysähtyisi totaalisesti tammikuun alussa. Päätös kurittaisi urheilijoiden lisäksi seurojen toimistoja ja aaltoilisi työttömyytenä jopa urheilutoimituksiin. Toteutuessaan uhka vie kymmeniltä tuhansilta katsojilta viikoittaisen viihteen.
Lakisääteiset vakuutukset päättyvät eri lajeilla eri aikaan. Veikkausliiga ja Ykkösliiga ovat ensimmäisinä vuorossa tammikuussa. Pian sen jälkeen lamaantuisivat Mestis, Korisliiga, Lentopallon Mestaruusliiga ja Superpesis. Jääkiekon SM-liiga voi vielä hetken huokaista, koska heidän sopimuksensa If-vakuutuksen kanssa ei ole katkolla ensi vuonna.
Vain harva näyttää ymmärtävän vaaran vakavuutta. Nyt kuitenkin eletään lokakuun puoliväliä, katastrofi on jo 2,5 kuukauden päässä. Nekin, joilla on kriisitietoisuutta, eivät tunnu tietävän vastausta siihen, miten palloilusarjat pelastetaan.
Kallström & Engström -podcastissa Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa kertoi, kuinka 1200 ammattiurheilijaa uhkaa massatyöttömyys. Pohjola ilmoitti vuotta aiemmin sopimuksen irtisanomisesta sosiaali- ja terveysministeriölle, kuten laki edellyttää. Tieto saapui ministeriöön joulukuussa 2024.
Ministeriö ei hoitanut minimivelvollisuutta ilmoittaa uhkasta urheiluväelle. Byrokraatit eivät ymmärtäneet, että solmun avaamiseksi jokainen viikko on arvokas uuden sopimuskumppanin etsinnässä. Pohjolalla ei ollut mitään erityistä tiedotusintressiä, koska asiakkaat eivät välttämättä riemastu, jos vakuutuslaitos pistää ammattilaisurheilun polvilleen. Veikkausliiga sai tiedon sopimuksen irtisanomisesta vasta keväällä. Ratkaisu osoittautui ylivoimaiseksi. Kaikki vakuutusfirmat olivat Marjamaan mukaan kieltäytyneet sopimuksesta aiemmin.
Syy on yksinkertainen: toiminta ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Suomessa on vain noin 1 200 ammattiurheilijaa, ja vakavien vammojen riski on korkea.
Jos vakuutusyhtiöille halutaan tehdä sopimuksesta houkutteleva, on lakia muutettava. Lainsäädäntö etenee kuitenkin hitaasti, eikä ministeriön virkamiehille ammattiurheilun pelastaminen näytä olevan to do -listan kärjessä. Kun kriisi viimein tavoittaa suuren yleisön, ministeriötä odottaa ankara julkinen ryöpytys.
Äärimmäisen huolestunut toimitusjohtaja Marjamaa kertoi podcastissa neuvottelujen ministeriön kanssa olevan käynnissä. Pattitilanne ei ilmeisesti ratkea ilman poliittista painetta. Kovin monella ministerillä ei ole aitoa kiinnostusta ja etenkin sosiaali- ja terveministeriötä lähellä olevat päättäjät haluavat harvoin profiloitua urheiluun. Urheilu on muutenkin vain harvan poliitikon kärkiaihe.
Nyt olisikin liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri, entisellä pikaluistelijalla Mika Poutalalla (kd.) ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtajalla, ex-jääkiekkomaalivahdilla Sinuhe Wallinheimolla (kok.) näytön paikka. Marjamaana soittaisin heille ensimmäiseksi. Heillä lienee aito kiinnostus vaikuttaa kulisseissa niin, että poliittista tahtoa riittää kriisin pysäyttämiseen. Heillä on sekä muodollista asemaa ja mahdollisuus kuiskutella ministeritovereilleen, kun edustavat vallassa olevia hallituspuolueita.
Jos lakisääteinen vakuutus päättyy, vastuu pelaajien vakuutuksista siirtyy työnantajille eli seuroille. Jo yhden pelaajan pysyvä vamma voisi kaataa seuran konkurssiin. Seurat eivät ota sellaista taloudellista riskiä, joka vaarantaisi koko yhteisön olemassaolon. Eivätkä pelaajat vammautumisen pelossa suostu harjoittelemaan ilman vakuutusturvaa.
Suomen ammattiurheilun keskeytys vaikuttaisi musertavasti onnellisuudesta tunnettuun Suomen maakuvaan.
Pystyvätkö ja haluavatko poliitikot ratkaista ongelman esimerkiksi järjestämällä vakuutusturvaan jatkoajan, kunnes urheilijoiden tapaturmalakia ennätetään korjata. Pohjola taipuu kyllä jatkoaikaan, jos firma saa vakuutusturvasta tähänastista suuremman korvauksen.
Asiaa yritetään ratkaista ensi keskiviikkona 15.10, jolloin kokoontuvat vakuutusasioista vastaava sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), urheiluministeri Poutala ja eri liigojen edustajia
Tänään maanantaina STT uutisoi, että Vakuutusyhtiö If tarjoaa lakisääteisiä urheilijavakuutuksia ammattiurheilijoille kaikissa suomalaisissa urheiluliigoissa. Tämä tarkoittaisi sitä, että If voisi vakuuttaa 500 ammattijääkiekkoilijan lisäksi noin 700 muun lajin ammattiurheilijaa ja nousisi samalla ammattimaisen urheilun vakuuttamisen monopoliasemaan. Keskiviikon ministeriön järjestämään kriisipalaveriin saattoi tulla viime hetken ratkaisu, vaikka sopimustarjouksen ehdoista ei ole tarkempia tietoja.