Vuonna 2023 joka kuudes laboratoriossa vahvistettu bakteeri-infektio oli vastustuskykyinen antibiooteille, selviää WHO:n raportista.
Muun muassa puutteet hoitolaitosten hygieniakäytännöissä voivat levittää antibioottiresistenssiä, kertoo THL. Kuvituskuva. EPA / AOP
Maailman terveysjärjestön (WHO) antibioottiresistenssiä käsittelevä raportti tuo esille huolestuttavia tietoja.
Vuonna 2023 joka kuudes laboratoriossa vahvistettu bakteeri-infektio oli vastustuskykyinen antibiooteille.
Yli 40 prosenttia antibiooteista menetti tehonsa yleisiä veri-, suolisto-, virtsa- ja sukupuoliteitse tarttuvia infektioita vastaan vuosina 2018–2023, raportista muun muassa selviää. Raportista uutisoi muun muassa The Guardian.
Raportti kattaa kahdeksan yleistä aiheuttajabakteeria ja 22 antibiootin resistenssin esiintyvyyden arviot yli 100 maasta.
Raportin mukaan ongelma on vakavin ja pahenee matalan ja keskitulotason maissa sekä maissa, joiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat heikommat.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan Suomessa kuolee arviolta vuosittain 90 potilasta resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Hoitoon liittyvistä infektioista alle 10 prosenttia on moniresistenttien mikrobien aiheuttamia.
Kriittinen käännekohta
WHO:n arvion mukaan joka kolmas Kaakkois-Aasiassa ja itäisen Välimeren alueella raportoitu bakteeri-infektio oli vastustuskykyinen antibiooteille. Afrikassa joka viides infektio oli antibioottiresistentti.
WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus kertoo tiedotteessa, että antibioottiresistenssi edistyy nopeammin kuin nykyaikainen lääketiede, ja tämä uhkaa ihmisten terveyttä maailmanlaajuisesti.
Kansainvälisen antibioottien tutkimus- ja kehitysyhteistyön järjestön tohtori Manica Balasegaramin mukaan WHO:n raportti osoittaa, että antibioottiresistenssi on saavuttanut ”kriittisen käännekohdan”.
Vaikeimmin hoidettaviin infektioihin ei hänen mukaansa joko kehitetä oikeita antibiootteja tai antibiootit eivät tavoita niitä tarvitsevia. Tämän seurauksena antibioottiresistenssistä johtuvien kuolemien määrän odotetaan nousevan jopa 70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
– Uusien antibioottien kehittäminen ei riitä. Niiden on oltava oikeita, sellaisia, jotka kohdistuvat infektioihin, joilla on suurin kansanterveydellinen vaikutus. Emme onnistu korvaamaan resistenssin vuoksi menetettyjä antibiootteja, ja WHO:n uusin raportti osoittaa, että seuraukset alkavat nyt vihdoin näkyä, Balasegaram kertoo The Guardianin mukaan.