Kryptovaluutat ovat vakiinnuttaneet asemaansa tänä vuonna monella tapaa.
Maailmalla niihin sijoittavat jo monet eläkeyhtiöt. Tavalliset ihmiset taas voivat ostaa niitä helposti rahastomuotoisina kuten osakkeita. Samalla niitä koskeva lainsäädäntö on selkeytynyt.
– Kryptojen asema on tietyllä tapaa vakiintunut, Ylelle arvioi viime kuussa esimerkiksi Suomen Pankin maksujärjestelmäosaston päällikkö Aleksi Grym.
Viime viikonloppu kuitenkin osoitti jälleen kryptovaluuttojen valtavan epävakauden, kun kryptovaluutoissa nähtiin yksi historian suurimmista romahduspäivistä.
– Keskikokoisissakin kryptovaluutoissa nähtiin 50 prosentin laskuja päivän aikana. Kyse on siis merkittävän markkina-arvon omaavista kryptovaluutoista – miljardiarvoisista kryptovaluutoista, sanoo vuosia kryptovaluuttoja analyytikkona seurannut Olli Koponen.
Romahduksen sai aikaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin uhkaus Kiinalle asetettavista kovista tulleista, jotka kiihdyttäisivät jättien välistä kauppasotaa. Perinteiset osakeindeksit putosivat muutamia prosentteja, kryptovaluutat kymmeniä.
Alkuviikosta kryptovaluuttojen kurssit ovat nousseet selvästi pahimmista miinusluvuista, mutta romahdus paljastaa kryptovaluutoista ainakin kolme seikkaa.
1. Kryptomarkkinoiden luonne altistaa sen jättipudotuksille
Viimeisin romahdus osoitti, että kryptovaluuttojen romahdus voi tapahtua valtavalla nopeudella, mikä ei olisi mahdollista perinteisissä osake- ja korkosijoituksissa. Nopeaa romahdusta ruokkii moni kryptomarkkinoiden piirre.
Koponen sanoo, että kryptovaluutoihin ensinnäkin sijoitetaan poikkeuksellisen suurilla velkavivuilla, jotka kasvattavat sekä tuottoja että tappioita. Esimerkiksi maailman suurimmassa kryptopörssissä Coinbasessakin tarjotaan sijoittajille erittäin riskialtista 50-kertaista velkavipua eli sijoittamista lähes pelkällä lainarahalla.
Kun arvot alkavat painua, velkavivulla sijoittaville tulee valtava kiire myydä omistuksia, mikä ruokkii laskua entisestään. Vakuuksina velkavivuissa on niin ikään kryptovaluuttoja, mikä ruokkii kierrettä yhä enemmän.
Niin sanottu likviditeetti taas on vähäistä eli etenkin pienissä kryptovaluutoissa ostajia ja myyjiä on vähän. Romahduksessa se näkyy niin, että ostajia ei ilmaannu, vaikka hinnat laskevat ja laskevat.
– Se tietenkin johtaa isoihin prosenttilaskuihin, kun ostajia ei vain löydy paikalle, Koponen sanoo.
Tällöin hintojen on laskettava vieläkin enemmän.
Tälle kaikelle lisävauhtia antaa automatisoitu, algoritmien pyörittämä kaupankäynti. Perinteisessä arvopaperikaupassa sitä hidastavat esimerkiksi välikäsinä olevat arvopaperiselvittäjät ja osakevälittäjät. Kryptoissa välikäsiä ei yleensä ole, joten algoritmikaupankäynti käy häikäisevällä nopeudella.
Viikonlopun romahduksessa vain muutamissa minuuteissa nähdyt kymmenien prosenttien kurssiliikkeet johtuivat talousmedia Bloombergin mukaan erityisesti automatisoiduista velkavipujen purkamisista. Niitä tekivät algoritmin määrääminä kryptopörssit, ja käytännössä myyntimääräyksiä tuli jättimäinen määrä vain sekuntien ja minuuttien sisällä.
2. Vakiintuminen koskee vain ani harvoja kryptovaluuttoja
Kryptovaluuttojen asteittainen vakiintuminen koskee vain muutamaa suurinta kryptovaluuttaa eli etupäässä bitcoinia ja ethereumia. Muut kryptovaluutat eli niin sanotut altcoinit taas ovat yhä erittäin epävakaita.
Kun bitcoin putosi viikonlopun romahduksessa noin kymmenen prosenttia, altcoineja seuraava indeksi romahti vain muutamissa minuuteissa jopa 40 prosenttia.
Olli Koponen toteaa, että asteittain valtavirtaan nousseita kryptoja, kuten bitcoinia, ethereumia ja solanaa, vakauttavat esimerkiksi niitä omistavat eläkevakuuttajat ja rahastot.
– Pienemmän markkina-arvon kryptokolikkojen takana tällaista isompaa rahaa ei ole, mikä niitä pitäisi pystyssä.
3. Kryptovaluuttojen arvo perustuu yhä lähes pelkkään spekulaatioon
Korkosijoituksia vastaan maksetaan korkoa, osakkeet taas tuovat omistajilleen osinkotuottoja ja pienen siivun omistusosuutta esimerkiksi yrityksen tuotantolaitoksista ja brändistä. Tähän perustuvat näiden sijoitusten arvonnousut.
Kryptovaluutoissa arvonnousu nojaa pelkkään vedonlyöntiin sen puolesta, että joku haluaa tulevaisuudessa ostaa samaista kryptovaluuttaa vielä kalliimmalla.
Kyse on siis spekuloinnista. Se on toki osa kaikkea sijoittamista, ja esimerkiksi osakkeissa on tällä hetkellä monien mielestä tekoälyodotusten tuomaa kuplaa. Esimerkiksi teknologiaosakkeet putosivatkin Trumpin kommenttien jälkeen useita prosentteja.
Kryptovaluutoissa pudotus oli tähän verrattuna miltei kymmenkertainen. Ero tulee siitä, että kryptovaluutoissa kyse on lähes pelkästä spekuloinnista.
Suurissa kryptovaluutoissa bitcoinissa ja ethereumissa pudotus oli pienempää – ”vain” runsaan kymmenen prosentin luokkaa.
Niissä alkaa ainakin kryptovaluuttaintoilijoiden mielestä olla pelkän spekuloinnin rinnalla jo jonkinlaista käyttöarvoa: bitcoinissa arvonsäilyttäjänä lähinnä sen asteittaisen vakiintumisen seurauksena ja ethereumissa sen taustalla raksuttavien lohkoketjujen vuoksi, joilla voidaan esimerkiksi varmentaa ja tallentaa tietoa.
Jos näissä kryptovaluutoissa onkin mukana jo muuta kuin pelkkää puhdasta spekulointia, esimerkiksi Trumpin lanseeraamassa Trump-kolikossa tai miljardööri Elon Muskin suosimassa doge-kolikossa kyse on vain ja ainoastaan spekuloinnista.
Kryptovaluuttoja ja niiden taustalla olevia lohkoketjuja tutkiva Aalto-yliopiston tutkijatohtori Ville Savolainen toteaa, että volatiliteetti eli arvonvaihtelu on erittäin jyrkkää juuri siksi, että kyse on pelkästä spekuloinnista. Tästä ja kryptovaluuttojen shokkiherkkyydestä on hiljattain julkaistu myös tutkimustietoa.
– Volatiliteetti tulee olemaan hyvin suurta niin kauan, kun kryptovaluutta ei ole vakiintunut johonkin todelliseen käyttötarkoitukseen, Savolainen sanoo.
