Suomessa on elokuusta 2025 alkaen ollut voimassa lakiin perustuva kännykkäkielto peruskoulun oppitunneilla. Oppilaiden mobiililaitteiden käyttö on kielletty oppituntien aikana ilman opettajan lupaa, ja tällöinkin lähinnä opetukseen tai terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. Kiellon tarkoituksena on ollut parantaa työrauhaa ja oppilaiden keskittymistä opetukseen.
Puhelinoperaattori DNA:n tekemä vertailu kouluja palvelevien mobiilitukiasemien kautta kulkevan datan määrässä osoittaa, että kännykän käyttö kouluissa vaikuttaa pääosin vähentyneen joidenkin koulujen alueilla jopa merkittävästi.
DNA vertaili koulujen lähistöllä mobiiliverkossaan siirretyn datan määrää vuoden 2025 huhti–toukokuun ja elo–syyskuun välillä. Vertailussa tarkasteltiin useiden kymmenien koulujen lähialueita ympäri Suomea. Vertailu osoittaa siirretyn datan määrän vähentyneen tyypillisesti 10–20 prosenttia, mutta paikoin jopa 50–70 prosenttia kännykkäkiellon myötä.
– Esimerkiksi Espoon Saunalahden koulun alueella siirretyn mobiilidatan määrä on tippunut tänä syksynä keskimäärin vain kolmannekseen viime keväänä siirretyistä määristä. Vastaavasti Espoon Olarin koulun Olarinniityntien kiinteistön lähistöllä siirretyn mobiilidatan määrä on tippunut noin puoleen. Saunalahden koulua käy oppilaita vuosiluokilta 1–9, Olarinniityntiellä taas vuosiluokilta 5–9, eli jälkimmäisessä oppilaat ovat keskimäärin hieman vanhempia. Tämä saattaa selittää eroja, DNA:n verkkojohtaja Jarkko Laari arvioi tiedotteessa.
Vaikka siirretyn mobiilidatan määrät ovat pudonneet useiden koulujen alueilla merkittävästi, ovat myös koulukohtaiset erot valtavia. Monien koulujen alueella siirretyn datamäärän lasku viime kevään ja tämän syksyn välillä jää vain 0–20 prosenttiin. Oppilaiden ikäjakauman lisäksi vaihtelu voi selittyä koulukohtaisilla eroilla siinä, miten ne ovat rajoittaneet kännykän käyttöä jo viime keväänä, tai kuinka laajasti niissä on toteutettu kännykkäkielto tänä syksynä.
– Osassa kouluista on ollut laajoja rajoituksia puhelimen käytössä jo aiemmin, jolloin lakimuutoksen vaikutus tänä syksynä on ollut varsin vähäinen. Toisaalta osa kouluista on kieltänyt kännykät elokuusta alkaen kokonaan myös väli- tai ruokatunneilla, kun osassa kouluista ne edelleen oppituntien ulkopuolella sallitaan. On kuitenkin hyvä todeta, että lähes yhdenkään tarkastellun koulun alueella mobiilidatan keskimääräinen kulutus ei ollut ainakaan noussut viime keväästä, vaikka koko Suomessa datamäärän kasvu on yleinen trendi, Laari kertoo.
Vähentyminen siirretyn mobiilidatan kokonaismäärässä jäi tarkastelujaksolla 0–20 prosentin välille esimerkiksi Helsingin Vesalan peruskoulun ja Maunulan yhteiskoulun, Vantaan Aurinkokiven koulun, Tampereen Kaarilan koulun, Turun Luostarivuoren koulun, Kuopion Minna Canthin koulun, Vaasan Merenkurkun koulun, Rovaniemen Napapiirin peruskoulun sekä Mikkelin Kalevankankaan koulun alueilla.
Suuria, jopa 20–70 prosentin tipahduksia siirretyn mobiilidatan määrässä oli sen sijaan nähtävissä esimerkiksi Espoon Saunalahden ja Olarin koulujen (Olarinniityntien kiinteistö), Vantaan Länsimäen koulun, Lahden Salpausselän, Kivimaan ja Kärpäsen koulujen, Hämeenlinnan Lyseon koulun, Seinäjoen lyseon, Joensuun Pataluodon koulun, Oulun Laanilan koulun sekä Kajaanin lyseon alueilla.
Näin vertailu tehtiin
DNA toteutti mobiilidatamäärien vertailun koulujen alueella valikoimalla ensin ympäri Suomea teknisesti sopivia kouluja mukaan tarkasteluun. Tekninen sopivuus edellytti riittävän isoa koulua ja toisaalta myös selkeästi juuri kyseistä koulua palvelevan tukiaseman olemassaoloa. Rajaukset johtuvat siitä, ettei hyvin pienen koulun aiheuttamaa datankäyttöä voida luotettavasti tunnistaa aluetta palvelevan tukiaseman kokonaisdatamäärästä. Sama ongelma syntyy tilanteessa, jossa yksittäinen tukiasema palvelee merkittävästi koulua laajempaa aluetta.
Vertailu tehtiin huhti–toukokuun ja elo–syyskuun 2025 välillä. Kaikki tarkasteltu data on täysin anonyymiä. DNA on vertaillut yksinomaan valittujen tukiasemien kautta siirtyneen datan kokonaismäärää. Tarkastelu kohdistui vain DNA:n liittymien kautta siirrettyyn mobiilidataan. Vertailua tehtäessä on ollut mahdotonta tunnistaa yksittäisiä verkon käyttäjiä. Vertailu on toteutettu päivittäisen kokonaissiirtomäärän tarkkuudella.
DNA muistuttaa, että vertailun lopputulema on parhaimmillaankin suuntaa antava, minkä vuoksi tarkkoja koulukohtaisia muutoksia mobiilidatan määrissä ei raportoida julkisesti.
Vertailussa oli mukana kriteerit täyttäviä kouluja palvelevia tukiasemia Suomen 20 isoimmasta kunnasta. Nämä ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Joensuu, Kouvola, Lappeenranta, Vaasa, Hämeenlinna, Seinäjoki, Rovaniemi, Porvoo, Mikkeli ja Salo.
Poimintoja videosisällöistämme