Venäjän lakimuutos mahdollistaa sotilaiden jatkuvan mobilisoinnin, sanoo arvostettu tutkimuslaitos ISW. Turvallisuusasiantuntijan mukaan ”sotilaiden huijaaminen” on Vladimir Putinilta ”erittäin iso poliittinen riski”.
Putin yrittää saada lisää joukkoja ilman virallista sodanjulistusta, arvioi ISW. ZumaWire / MVPHOTOS
Venäjän hallitus hyväksyi eilen maanantaina lakiluonnoksen, joka mahdollistaa reserviläisten kutsumisen palvelukseen rauhan aikana ja heidän sijoittamisensa ulkomaille.
Tämä tarkoittaa käytännössä mobilisaatiota eli joukkojen liikekannallepanoa, varoittaa arvostettu tutkimuslaitos Institute for Study of War (ISW).
– Lakimuutos todennäköisesti antaa Kremlille mahdollisuuden lähettää aktiivireserviläisiä taisteluun nopeammin kuin aiemman mekanismin aikana, joka vaati virallisen sodanjulistuksen tai mobilisointikäskyn.
Venäjän duuman puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Andrei Kartapolovin mukaan laki sallii reserviläisten sijoittamisen Venäjän ulkopuolelle, kuten Ukrainassa sijaitseviin Sumyyn ja Harkovaan.
Lakimuutos koskisi niitä venäläisiä, jotka ovat allekirjoittaneet vapaaehtoisen reserviläissopimuksen. Näitä niin kutsuttuja aktiivireserviläisiä on viranomaisten mukaan Venäjällä noin 2 miljoonaa.
Uudistus todennäköisesti hyväksytään Venäjän duumassa. Presidentti Vladimir Putinin puolueella on siellä selvä enemmistö.
”Suuri riski”
Lakimuutoksessa on kyse venäläissotilaiden huijaamisesta, kirjoittaa virolaislehti Postimeehen turvallisuusasiantuntija Rainer Saks.
Vladimir Putin seurasi harjoituksia Mulinon sotilasalueella syyskuussa. ZumaWire / MVPHOTOS
Reserviläisten lähettämiseen rintamalle olisi aiemmin tarvittu liikekannallepano eli mobilisaatio. Venäjän presidentti Vladimir Putin on kuitenkin vuoden 2022 kivuliaasta mobilisaatiosta lähtien vältellyt kyseisen termin käyttöä.
– Aktiivireservin ”vapaaehtoisuuden” korostaminen ja epäröinti julistaa virallista sotaa Ukrainaa vastaan viittaavat siihen, että Kreml pyrkii edelleen välttämään pyytämästä avoimesti Venäjän kansalta suurempia uhrauksia, ISW kirjoittaa.
Tähän Kreml on kehittänyt ratkaisuksi pienempien reserviläisjoukkojen vapaaehtoisen rekrytoinnin. Pienemmän reserviläismäärän ottaminen palvelukseen voisi helpottaa sotilaspulaa kuuden kuukauden tai vuoden ajaksi, Postimeehen Saks arvioi.
ISW:n mukaan Venäjä pystynee jatkossa keräämään joukkoja halvemmalla ja kotiuttamaan osia vuonna 2022 mobilisoiduista sotilaista.
Venäjän vapaaehtoisjoukkoja elokuussa Zaporižžjassa, Ukrainassa. ZumaWire / MVPHOTOS
Sotilaiden löytäminen on kuitenkin käynyt vaikeaksi, vaikka rekrytointipalkkiota on nostettu. Paine joukkojen lisäämiselle on suuri.
13. lokakuuta hyväksytty laki mahdollistaa aktiivireserviläisiksi luettujen sotilaiden pakottamisen rintamalle ilman virallista mobilisaatiota tai sodanjulistusta. Vaikka Kreml on kiistänyt sieppaavansa ketään rintamalle, ISW:n mukaan Venäjä on pakottanut epäsäännöllisten joukkojen jäseniä allekirjoittamaan ”vapaaehtoisia” sopimuksia.
– Venäjän presidentti ottaa kuitenkin erittäin suuren poliittisen riskin ryhtyessään tällaiseen petokseen, Saks kirjoittaa.
Myös ISW näkee Venäjän suunnitelmassa varjopuolia.
– Kreml todennäköisesti investoi merkittävästi resursseja vakuuttaakseen Venäjän kansalle, että Ukrainaan lähetetyt reserviläiset tekivät sen vapaaehtoisesti.
– Pakollinen asepalvelus on edelleen epähoukutteleva ja kiistanalainen, ja Putin voi kohdata suurempia poliittisia riskejä kotimaassa, jos Kreml ei onnistu vakuuttamaan Venäjän kansaa siitä, että Ukrainassa tapetut mobilisoidut reserviläiset menivät Ukrainaan ”vapaaehtoisesti”.
Venäjällä on tällä hetkellä käytössä kaksoisreservijärjestelmä: aktiivireservin lisäksi on niin kutsuttu passiivinen reservi, joka koostuu tietyn ikäisistä ja kriteerit täyttävistä venäläismiehistä. 13. lokakuuta hyväksytty mobilisaatiolaki ei koske heitä.