Juttu tiivistettynä
- Vuosi sitten metsäkone ajoi raakkujen yli Hukkajoella Kainuussa aiheuttaen suurta vahinkoa uhanalaiselle lajille. Kone oli kulkenut joen yli jopa 400 kertaa.
- Vahinkoja raakkukannalle ei vielä tiedetä. Myös esitutkinta on yhä kesken.
- Metsähallitus ja Stora Enso ovat ottaneet käyttöön uusia käytäntöjä raakkujen suojelemiseksi vesistöjen ylityksissä.
- Raakkujen suojeluun liittyvä keskustelu on lisääntynyt, mutta tulevaisuus on silti huolestuttava lajin kannalta.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Tasan vuosi sitten julkisuuteen tuli tieto siitä, että metsäkone on ajanut toistuvasti raakkujen yli metsätöiden yhteydessä Kainuussa Suomussalmen Hukkajoella.
Metsäkone aiheutti raakuille valtavaa vahinkoa, sillä herkät eläimet eivät kestä sitä, kun veteen päätyy hiekkaa, multaa tai muita epäpuhtauksia.
Tässä jutussa kerromme, mitä vuosi sitten tapahtui ja mitä siitä on seurannut. Raakuille aiheutuneen vahingon määrää voidaan toistaiseksi vasta arvailla, mutta toisaalta nyt näyttää, että tapahtumilla on ollut yllättäviä, positiivisiakin vaikutuksia.
Avaa kuvien katselu
Tältä Hukkajoella näyttää nyt. Eläviä raakkuja on havaittavissa silmämääräisestikin. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / YleMitä Hukkajoella oikein tapahtui
Yliajo paljastui vuosi sitten sattumalta.
Tutkijat olivat selvittämässä jokihelmisimpukoiden tilaa alueella ja näkivät itse yliajon, josta he raportoivat eteenpäin. Biologi Myyri Sysivesi lähetti tuolloin Ylelle videon, jossa näkyy, kun kone ajaa raakkujoen yli.
Biologit kuvasivat, kun metsäkone ajoi rauhoitetun joen ylitse.
Sysivesi myös kertoi, ettei kuljettajaa kiinnostanut tieto siitä, että joessa on uhanalaisia eläimiä.
– Hän totesi siinä, että voisit kyllä ottaa rintaliivit pois ennen kuin tulet minulle juttelemaan, Sysivesi kertoi tuolloin.
Metsäkone oli ajanut raakkujen yli arvioiden mukaan jopa 400 kertaa. Helsingin Sanomien mukaan hakkuutyömaan reitti oli suunniteltu kulkemaan raakkujoen ylitse, eli kyse ei ollut vahingosta, tuskin yksittäisen kuskin sooloilustakaan.
Joen kiertäminen olisi ollut mahdollista, mutta se olisi vaatinut tien rakentamista.
Raakut lasketaan syksyllä
Hukkajoessa oli noin 100 000 raakkua, ja välittömästi niistä kuoli ainakin 3 000. Osa siirrettiin muualle, ja ainakin osa näytti vielä viime syksynä selvinneen siirrosta ja yliajosta.
Metsähallituksen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta kertoo, että raakut laskettiin viimeksi syksyllä ja oletus on, että osa niistä kuoli vielä talven aikana. Uusi laskenta tehdään vasta tänä syksynä.
Hukkajoessa raakkukanta on ollut luokitukseltaan “ei-elinvoimainen”. Juuri yliajokohdan kohdalla raakkuja oli eniten.
Luhta kertoo, että vaikka raakkuja on määrällisesti Hukkajoessakin paljon, olennaista on, pystyvätkö ne lisääntymään, eli onko kannalla mahdollisuuksia säilyä.
Katso alta elokuussa 2025 otettuja kuvia Hukkajoelta:
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Raakunpoikaset ovat vuosikausia paikallaan joen pohjassa, ja ne tarvitsevat puhdasta vettä sekä isäntäkaloja. Kumpikaan niistä ei ole itsestäänselvyys Suomessa, eikä enää edes Hukkajoella.
Raakkujen yliajoa tutkitaan törkeänä luonnonsuojelurikoksena, mutta esitutkinta on edelleen kesken ja valmistunee syksyn aikana, poliisista kerrotaan.
Tuhosta seurasi myös uusia käytäntöjä
Pirkko-Liisa Luhta kertoo yllättyneensä siitä, kuinka iso keskustelu raakkutuhosta viime vuonna heräsi.
Hän tuskin on ainoa, sillä raakut olivat yksi viime kesän suurimmista puheenaiheista Suomessa.
Keskustelusta on seurannut myös paljon hyvää.
Luhta sanoo, että raakkujen kannalta on tapahtunut kaksi merkittävää linjausta: Metsähallitus on päättänyt jättää kaikkien raakkuesiintymien varteen 45 metrin käsittelemättömän alueen. Stora Enso on päättänyt, ettei vesistöjen yli saa enää ajaa siten, että renkaat lainkaan kastuisivat.
Avaa kuvien katselu
Hukkajoella kuolleita raakkuja kuvattuna viime vuoden elokuussa. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle
Luhdan mukaan käytännöt ovat merkittäviä uudistuksia, sillä talousmetsänhoidon käytännöillä on todella iso merkitys raakkujen tulevaisuudelle.
– Suomessa, toisin kuin monissa muissa Pohjoismaissa, suurin osa raakkupuroista on metsätalousalueella eikä suojelualueella.
Hänen mukaansa vesistöjen yli ajaminen on ylipäänsä ongelma monille muillekin lajeille, esimerkiksi taimenelle, joten hän toivoisi muidenkin toimijoiden lopettavan kaiken purojen ja ojien yli ajamisen.
Tulevaisuudessa on yhä paljon synkkää
On mahdotonta sanoa, kuinka ainutlaatuinen Hukkajoen tapaus oli.
Ainakin biologi Myyri Sysivesi on kertonut, että metsäkoneen jälkiä on näkynyt raakkuvesistöjen liepeillä aiemminkin, silloin vain tekijät eivät ole jääneet kiinni. Myös ely-keskus on havainnut esimerkiksi Puolangalla merkkejä raakkujen yliajosta, ja näitäkin tapahtumia tutkii poliisi.
Luhta uskoo, ettei vastaavaa voisi enää tapahtua.
Syynä ei ole ainakaan pelkästään asenteiden muutos vaan raha. Vielä viime kesänä yhden raakun tuhoamisesta maksettava korvaussumma oli 589 euroa. Nyt summaa on nostettu 1 495 euroon.
Luhdan mukaan Suomessa on yleisesti lähdetty takamatkalta raakkujen suojelemiseen verrattuna muihin raakkumaihin Euroopassa ja Amerikassa. Ensimmäinen suojelustrategiakin tuli vasta neljä vuotta sitten.
Suomessa on noin 150 raakkupopulaatiota, joista noin sata on tutkittu.
– Raakku ei ole ainoastaan vedenpuhdistaja, vaan se ylläpitää ravinteita kierrättämällä koko joen ekosysteemiä. Se on todella merkittävä avainlaji, Luhta sanoo.