Valtio hankki omistukseensa Uudenkaupungin autotehtaan. Pääministeri Petteri Orpo kertoo Iltalehden haastattelussa, että tehtaalle etsitään puolustusteollisuuden tuotantoa.

Valtio on hankkinut Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaasta 79 prosentin omistusosuuden.

Kyse on siis valtionyhtiöstä. Tehtaalla ovat meneillään yhteistoimintaneuvottelut, sillä saksalainen Mercedes-Benz lopettaa autonvalmistuksensa Uudessakaupungissa.

Vaarassa on tuhatkunta työpaikkaa, ellei tehtaalle löydetä uutta tuotantoa. Tehtaan työllisyysvaikutus on koko Suomen mittakaavassa merkittävä.

Valtio ryhtyy harvoin minkään tehtaan pääomistajaksi, ellei maan hallituksella ole ajatuksia siitä, millainen on tehtaan tulevaisuus.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoo Iltalehdelle, että Uudenkaupungin tehtaaseen saattaa tulla puolustusteollisuuden tuotteiden valmistusta.

Orpo painottaa, että valtio-omistaja ei aio sulkea tehdasta. Päinvastoin.

– Autotehtaan osalta emme ole pistämässä ovia kiinni, vaan sinne haetaan koko ajan uutta tuotantoa. Katsomme, onko mahdollisuuksia autonvalmistuksessa, mutta myös puolustusteollisuudessa, Orpo kertoo Iltalehdelle.

Pääministeri korostaa, että Uudenkaupungin robottilinjasto soveltuu puolustustarvikkeiden valmistukseen.

– Uudenkaupungin tehtaassa on yksi Euroopan moderneimmista robottilinjastoista, jolla on valmistettu toista sataa tuhatta Mersua. Linjasto on huippuautomatisoitu ja henkilöstö osaavaa. On hyvä tutkia puolustusteollisuuden mahdollisuus, koska se on Suomessa kovassa nousussa, Orpo sanoo.

Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.

FAKTATNäin valtio lähti pelastamaan Valmet Automotivea

Valtiojohdossa päätöstä lähteä mukaan Valmet Automotiven rahoittamiseen yhtiön pelastamiseksi ryhdyttiin selvittämään jo viime keväänä. Asiaa käsiteltiin pääministeri Orpon hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksissa keväällä ja kesällä.

Keväällä valiokunta sai tilannekatsauksen Valmet Automotiven -konsernia koskien ja puolsi työ- ja elinkeinoministeriössä ja valtioneuvoston kansliassa tehtävää valmistelua rahoituksen järjestämiseksi.

Ministerivaliokunnan asiakirjoista ilmenee, että Valmet Automotiven (VA) hankinnassa oli kyse yhtiön ”pelastusoperaatiosta”. Valtion pääomia käytettiin tiedotteen mukaan yhteensä noin 120 miljoonaa euroa.

Rahoitusjärjestelyn myötä valtio omistaa VA:sta 79 prosenttia ja Ilpo Kokkilan luoma sijoitusyhtiö Pontos 21 prosenttia. Kiinalainen Contemporary Amperex Technology Limited puolestaan ostettiin kokonaan ulos yhtiöstä.

VA:n akkuliiketoimintaa pyörittänyt tytäryhtiö Ioncor puolestaan irrotettiin kauppojen myötä emoyhtiöstä. Sen omistajiksi tulivat valtion omistama Finnish Minerals Group 70 prosentin osuudella sekä Pontos 14 prosentilla ja eläkeyhtiö Varma 16 prosentilla.

Valtio valvoo omistustaan

Asiakirjoista ilmenee, että VA on jatkossa tiiviisti valtion omistajaohjauksen piirissä. Valtioneuvoston kanslian ohella myös työ- ja elinkeinoministeriön edustajat ”osallistuvat yhtiön johdon kanssa järjestettäviin säännöllisiin tapaamisiin valtion elinkeinopoliittisten intressien varmistamiseksi VA:n omistajaohjauksessa”.

Lisäksi asiakirjoista ilmenee, että ”haltuunottoprosessin” yhteydessä hallituksen kokoonpanoa ja kompetenssia arvioidaan ja tullaan vahvistamaan.

– Tällä rahoitusratkaisulla pyrimme turvaamaan sen, että teollisen sopimusvalmistuksen erityisosaaminen säilyy Uudessakaupungissa ja Salossa. Valtio näkee lupaavina mahdollisuudet hyödyntää Valmet Automotiven osaamista myös kasvaviin puolustusteollisuuden tarpeisiin, elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps) totesi kauppaa koskevassa tiedotteessa.

Valmet Automotive ei ole valtion strateginen sijoituskohde vaan valtiolla on ”ainoastaan tai lähes yksinomaan vahva sijoittajaintressi”. Valtion omistusosuuden alarajaksi on määritelty nolla, mikä tarkoittaa, että siitä voidaan tarvittaessa luopua.

Kuuden miljardin hankinnat

Olisi loogista, että valtio-omisteinen tehdas valmistaisi jatkossa puolustusteollisuuden tuotteita. Puolustusvoimat on aloittanut Maavoimien uudistamisen.

Budjettiriihessään Orpon hallitus päätti myöntää Puolustusvoimille ensi vuodelle kuuden miljardin euron hankintavaltuudet.

– Jos pystymme saamaan enemmän puolustusteollisuuden tuotantoa Suomeen, se on hieno asia, Orpo tähdentää.

Naton vaatimusten täyttämisen seurauksena Suomen vuotuinen puolustusbudjetti nousee lähivuosina nykyisestä reilusta kuudesta miljardista eurosta arviolta 14 miljardin euron paikkeille.

Varustautuminen on niin mittavaa, että olisi erikoista, ellei hallitus haluaisi saada uutta asevalmistusta ja uusia työpaikkoja myös Suomeen.

Korvetteja vientiin

Valtiot ovat perinteisesti olleet mukana aseteollisuudessa. Uudenkaupungin tehtaalla olisi kapasiteettia valmistaa tuotteita vientiin, Suomen Maavoimille sekä Ukrainalle.

Orpo arvioi, että myös suomalaistelakat saavat puolustukseen kytkeytyviä tilauksia muualtakin kuin Yhdysvalloista.

– Me teemme Raumalla Merivoimille korvetteja, joista tulee vientituote Nato-maille. Ne pystyvät toimimaan arktisissa olosuhteissa, ja niissä on ruotsalaisen Saabin asejärjestelmät, pääministeri sanoo.

Pääministeri arvioi, että meriteollisuus ja puolustusteollisuus vetävät Suomen talouden kasvuun.

– Meriteollisuus ja puolustusteollisuus kasvavat Suomessa kovaa vauhtia.

Putinin syy

Syksyllä Orpo hermostui eduskunnassa oppositiolle, joka syytti hallitusta talouden kurjuudesta. Pääministeri pani suuren osan ankeudesta Venäjän diktaattorin Vladimir Putinin ja putinistien tiliin.

– Halusin vain sen muistuttaa, että kyllä suurimmat syyt, miksi Suomen turvallisuustilanne on muuttunut vaaralliseksi tai vaikeaksi ja miksi talouskasvumme ei ole lähtenyt liikkeelle, ovat Putinin hyökkäyssota Ukrainaan ja sen syvät vaikutukset sekä talouteen että turvallisuuteen, pääministeri perustelee lausuntoaan.

Orpo pitää asiaa kiistattomana.

– Suomen talous on tutkitusti kärsinyt Euroopan maista eniten Venäjän hyökkäyssodasta.

Pääministeri Orpo kertoi Valkoisen talon Oval Officessa Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille, että Venäjän aloittama laiton hyökkäyssota on heikentänyt Suomen taloutta ja työllisyyttä.

Pääministeri Petteri Orpo (vas.), tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuivat Valkoisen talon Oval Officessa myös taloudesta. Jenni Gästgivar

Kasvu haurasta

Orpon arvion mukaan talous on nyt ”hauraassa kasvussa”. Hän luottaa siihen, että jäänmurtajadiili ja Trumpin Suomelle antamat yksiselitteiset turvatakuut rohkaisevat yrityksiä investoimaan Suomeen.

Venäjän läheisyydestä johtuvaa maariskiä ei Trumpin ilmoituksen jälkeen enää pitäisi olla.

– Nämä uutiset ovat sen takia niin tärkeitä, että ne eivät ole mitään strategioita ja investointisuunnitelmia jossain ikkunassa, vaan ne ovat totta. Työ alkaa nyt, Orpo kuvailee Rauman ja Helsingin telakoiden näkymiä.

Samaan aikaan Royal Caribbean Cruises -varustamo tilaa miljardien arvoisia risteilyaluksia Turun telakalta.

– Icon 5:stä vahvistui tilaus, ja kakkonen on luovutettu. Eli kolme rakennetaan vielä. Lisäksi on tehty optiot kuudennesta ja seitsemännestä risteilijästä. Toteutuessaan Mayerin Turun telakan ja Royal Caribbeanin solmima puitesopimus on Suomen teollisuushistorian suurin kauppa. Risteilyalukset maksavat yli kaksi miljardia euroa kappale, Orpo kiittelee.

Yhden risteilyaluksen työllisyysvaikutus on pitkälle yli kymmenentuhatta työpaikkaa. Telakan verkostoyrityksiä on eri puolilla Suomea.

– Meriteollisuus on kaiken kaikkiaan huikeassa tilanteessa. Kaksi–kolme vuotta sitten kaikki telakat olivat vaikeuksissa, Orpo pohtii.

Metsä väistyy, meri nousee

Uusikaupunki sijaitsee Turun ja Rauman välimaastossa. Jos joku tarvitsee työtä ennen kuin Uudenkaupungin tehtaalle saadaan uutta tuotantoa, työpaikkoja lienee tarjolla meriteollisuudessa.

– Vaikka surraan autotehtaan tämän hetken tilannetta, länsirannikolla tapahtuu paljon positiivista ja sinne syntyy työpaikkoja, Orpo huomauttaa.

Suomen talouden rakenne on suuressa murroksessa, etenkin teollisuuden.

Meriteollisuus ja puolustusteollisuus nousevat. Metsäteollisuuden suhteellinen painoarvo pienenee.

– Metsäteollisuus ei häviä Suomesta. Se on kovassa kilpailussa, mutta kehittää koko ajan uusia tuotteita. Onneksi metsäteollisuudessa on tehty muutostyötä, Orpo sanoo.

Pääministeri luottaa siihen, että valmistava teollisuus pitää Suomessa pintansa ja työllistää jatkossakin paljon suomalaisia. Optimismi on seurausta juuri meriteollisuuden ja puolustusteollisuuden näkymistä.

– Peli ei ole menetetty. Painamme läpi tästä vaikeasta ajasta, Orpo kiteyttää.

Kun valtioiden välinen protektionismi voimistuu maailmalla, myös Suomen valtio keskittyy edistämään teollisuustyöpaikkojen syntymistä kotimaahan.