Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan sodan keskeisimmät tapahtumat tiistailta 14. lokakuuta 2025. Kyseessä on sodan 1 329. päivä.
- Puolan ulkoministeri varoitti tiistaina Venäjän mahdollisesta ”syvästä iskusta”.
- YK ja Ukraina syyttävät Venäjää avustussaattueen kimppuun hyökkäämisestä.
- Kreml hyväksyy reserviläisten käytön rauhanaikana ja ulkomailla.
Puolan ulkoministeri: Euroopan varauduttava Venäjän ”syvään iskuun”
Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorski varoitti tiistaina, että Euroopan on oltava varautunut Venäjän mahdolliseen ”syvään iskuun”.
Lontoossa vierailleelta Sikorskilta kysyttiin mahdollisuudesta laajentaa suunnitelmia niin kutsutusta ”droonimuurista”, jonka tarkoituksena on estää ilmatilaan tunkeutumisia. Sikorski vastasi uutistoimisto Reutersille, että Venäjä voi ”valitettavasti yltää syvälle Eurooppaan”.
– Meidän on varauduttava torjumaan se, ja siksi mielestäni olisi vastuutonta olla kehittämättä drooni- ja vastadroonikyvykkyyksiä näinä aikoina.
Sikorski vetosi myös Euroopan maihin, jotta nämä jatkaisivat pitkäjänteistä Ukrainan tukemista. Hän sanoi myös toivovansa, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sallisi pitkän kantaman Tomahawk-ohjusten toimittamisen Ukrainalle.
YK: Venäjä iski avustussaattueeseen Ukrainassa
Yhdistyneet kansakunnat (YK) ja Ukraina syyttävät Venäjää avustussaattueen kimppuun hyökkäämisestä.
– Ukrainan humanitaarisen avun koordinaattori Matthias Schmale tuomitsee jyrkästi YK:n ajoneuvoihin kohdistuneet iskut Hersonin alueella, YK:n Ukrainan-osasto aloittaa tiedotteensa.
YK:n mukaan Venäjän asevoimat hyökkäsivät neljän humanitaarista avustusta kuljettaneen kuorma-auton kimppuun.
– Kaksi selvästi merkittyä Maailman ruokaohjelman kuorma-autoa joutui ensimmäisen persoonan [FPV] droonien kohteeksi.
Tahallinen hyökkäys avustustyöntekijöitä ja humanitaarisia resursseja kohtaan on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden törkeä loukkaus, joka voi täyttää sotarikoksen määritelmän, YK:n Ukrainan-osasto kirjoittaa.
– Hersonin alueella on nähty siviilejä vahingoittavien drooni-iskujen lisääntymistä. Hyökkäysten on loputtava.
Kreml hyväksyy reserviläisten käytön rauhanaikana ja ulkomailla
Venäjän hallitus on hyväksynyt puolustusministeriön lakiehdotuksen siitä, että asevoimien reserviläisiä voidaan lähettää tehtäviin rauhan aikana ja myös ulkomaille. Asiasta kertoo venäläismedia RBK.
Laki mahdollistaa reserviläisten käyttämisen uusissa olosuhteissa, kuten Sumyn ja Harkovan alueilla Ukrainassa, Venäjän duuman puolustuskomitean johtaja Andrei Kartapolov sanoo RBK:lle.
Puolustukseen erikoistunut ukrainalainen verkkomedia Defence Express tulkitsee, että kyseessä on uusi mobilisaatio eli joukkojen liikekannallepano.
Lakiuudistus koskisi niitä venäläisiä, jotka ovat allekirjoittaneet asevoimien kanssa reserviläissopimuksen.
– Saatavilla olevien virallisten lausuntojen mukaan reserviläisten arvioitu määrä on jopa kaksi miljoonaa ihmistä, DE kirjoittaa.
Defence Express arvioi, että koska yleinen mobilisaatio herättäisi liikaa jännitteitä, Venäjä pyrkii haalimaan lisää joukkoja rintamalle vähemmän näkyvillä keinoilla.
RBK:n mukaan puolustuslakiin ehdotetaan, että ”asevoimien mobilisaatioreservissä palvelevia kansalaisia voidaan kutsua suorittamaan tiettyjä puolustustehtäviä aseellisten konfliktien, terrorismin vastaisten operaatioiden ja asevoimien käytön aikana Venäjän ulkopuolella”.
Päätöksen joukkojen kutsumisesta ”erikoistehtävään” tekisi presidentti.
DE:n mukaan lakimuutos menee todennäköisesti läpi ja voi tulla voimaan jopa päivissä. Presidentti Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueella on enemmistö Venäjän duumassa.
Presidentti Putinin puolueella on selvä enemmistö Venäjän duumassa. EPA/AOP
Raportti: Ukrainan asetuki romahti
Ukrainan saama sotilasapu on romahtanut viime kuukausina, kertoo saksalaisen ajatushautomo Kiel-instituutin raportti. Asiasta uutisoi Kyiv Independent.
Raportin mukaan Ukrainalle annetun sotilastuen määrä putosi heinä- ja elokuussa 43 prosenttiin alkuvuoteen verrattuna. Euroopan asetuki Ukrainalle laski 57 prosenttia.
Kun Yhdysvallat lopetti alkuvuodesta uusien tukipakettien toimittamisen Ukrainaan, Eurooppa yritti täyttää aukon Naton johtamalla PURL-hankkeella, jossa Euroopan maat sitoutuvat ostamaan Yhdysvalloista aseita Ukrainaan.
Kiel-instituutin mukaan asetuki jatkui tasaisena kevään läpi, mutta romahti loppuvuodesta.
– Sotilasavun väheneminen heinä- ja elokuussa on yllättävää. Naton PURL-aloitteesta huolimatta Eurooppa vähentää sotilaallista tukeaan kokonaisuudessaan. Ratkaisevaa on nyt se, miten luvut kehittyvät syksyllä, sanoi Christoph Trebesch, Ukrainan tuen seurantaa johtava tutkimusjohtaja Kiel-instituutista.
Trebesch lisää, että Ukrainan saama humanitaarinen ja taloudellinen tuki on pysynyt vakaana.
– Nyt on ratkaisevan tärkeää, että tämä vakaus ulottuu myös sotilaalliseen tukeen, sillä Ukraina on riippuvainen siitä puolustustoimiensa ylläpitämisessä kentällä.
Venäjä uhkailee Moldovaa – Varoittaa tekemästä Ukrainan virhettä
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov syyttää Moldovaa aggressiivisesta suhtautumisesta Venäjää kohtaan.
– Moldovan nykyinen johto tekee mielestämme vakavan virheen, Peskov sanoi Venäjän valtiollisen uutismedia Tassin haastattelussa sunnuntaina.
– He uskovat, että suhteiden rakentaminen Eurooppaan merkitsee Venäjän täydellistä vastustamista. Yksi maa on jo tehnyt tällaisen virheen. Se ei tuonut mitään hyvää tälle yhdelle maalle.
Peskov viittasi todennäköisesti Ukrainaan, jossa Venäjä käy hyökkäyssotaa.
Moldovan hallitus hyväksyi 8. lokakuuta uuden sotilasstrategian, jossa Venäjä nimetään maan suurimmaksi turvallisuusuhaksi.
Venäjän syytettiin sekaantuneen Moldovan parlamenttivaaleihin syyskuussa. Vaalitulos oli pettymys Kremlille, sillä EU-myönteisen presidentti Maia Sandun liberaali PAS-puolue otti selvän voiton Venäjä-mielisestä vasemmistoliittouma BEP:istä.
EU-mielisen presidentti Maia Sandun (sinisessä takissa) puolue otti selvän voiton Moldovan vaaleissa syyskuussa. EPA / AOP
Moldova ei kuulu sotilasliitto Natoon. Maa jätti EU-hakemuksensa vain päiviä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022.
Eurooppa-neuvoston mukaan Venäjä miehittää Moldovan itärajalla sijaitsevaa Transnistrian aluetta, joka julistautui itsenäiseksi Moldovasta 1990-luvulla.
Venäjä hyökkäsi Harkovaan: 30 000 taloutta ilman sähköä
Venäjän maanantaiset iskut Ukrainan Harkovan alueelle katkaisivat sähköt 30 000 kotitaloudelta, kertoo uutistoimisto Reuters. Sähköt katkesivat kolmelta Harkovan alueelta kaupungin kaakkois- ja pohjoisosissa.
Viime viikkojen aikana Venäjä on keskittänyt hyökkäyksiään Ukrainan energialaitoksia kohtaan.
Viime viikolla Venäjän laajat iskut Kiovaan ja eri puolille Ukrainaa jätti yli miljoona kotitaloutta ja yritystä tilapäisesti ilman sähköä. Myös vedenjakelu häiriintyi iskujen seurauksena.
Harkovan pormestari Igor Terekhov sanoi maanantaina paikallistelevision haastattelussa, että yksi alueen sairaala vaurioitui iskuissa pahasti ja neljä ihmistä loukkaantui. Sairaalasta rikkoutui Terekhovin mukaan noin 200 ikkunaa.