Komissio antaa torstaina droonimuurista esityksen, joka on erilainen kuin Suomen toivoma malli.

Komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen ja puolustuskomissaari Andrius Kubilius julkistavat esityksen torstaina. Arkistokuva. EU/VALENTINE ZELER

Iltalehden EU-lähteistä saamien tietojen mukaan komissio aikoo esittää droonien havaitsemis- ja torjuntakykyjen laajentamista muuallekin Eurooppaan kuin pelkkiin itärajamaihin. Suomessa hankkeesta on puhuttu droonimuurina.

Alun perin Suomi lobbasi droonimuurin perustamista pohjoisen ja itäisen Euroopan niin kutsuttuihin etulinjan maihin.

Nyt liettualainen puolustuskomissaari Andrius Kubilius on joutunut muuttamaan ohjelmaa niin, että se esitellään laajempana droonien torjumishankkeena koko Euroopalle. Ohjelman muuttamisen syynä on Italian, Saksan ja Ranskan vastustus.

EU-lähteiden mukaan esityksen käytännön painopiste tulee kuitenkin olemaan itärajalla.

Tyrmäys kulisseissa

Pääministeri Petteri Orpo (kok) esitti Kööpenhaminan epävirallisessa Eurooppa-neuvostossa lokakuun alussa, että muun Euroopan pitäisi nyt esittää solidaarisuutta Suomelle ja muille rajamaille, jotka ovat aiemmin osoittaneet taloudellista solidaarisuutta etelälle.

– Nyt on aika osoittaa solidaarisuutta itäisempää ja pohjoisempaa Eurooppaa kohtaan nimenomaan turvallisuudessa, Orpo sanoi.

Suuret EU-maat suhtautuivat kuitenkin droonimuuriin epäillen. Esimerkiksi EU:n kolmanneksi suurimman maan Italian pääministeri Giorgia Meloni sanoi, että droonimuurin pitäisi ulottua myös eteläiseen Eurooppaan. Melonin mukaan pelkkään itärajaan keskittyminen on virhe.

Myös Ranska suhtautui nihkeästi droonimuuriin, Saksa jopa tyrmäsi sen.

EU-lähteiden mukaan Suomen esitys pelkästä itärajalle tulevasta droonimuurista ei olisi edennyt, ja siksi komissio muutti esitystä laajemmaksi.

Rahoitus auki

Suomi oli toivonut saavansa EU-budjetista rahaa droonimuuriin itäisille jäsenmaille ja erityisesti Suomelle. Nykyisessä budjetissa ei kuitenkaan ole enää irrallista rahaa jäljellä, vaan kaikki on jo sidottu muualle.

Ainoa mahdollisuus saada rahaa nykyisestä budjetista olisi aluekehitys- tai koronaelpymisrahojen kanssa pelaaminen, mutta summat jäävät pieniksi. Suomi ei ole myöskään ollut kovin halukas elvytysrahojen uudelleenkohdentamiseen.

Seuraava budjetti tulee voimaan vasta 2028, joten siihen vaikuttamalla asia voisi edetä. Yksi vaihtoehto on myös Safe-puolustusvelan käyttäminen droonitorjunnan parantamiseen, mutta asiasta ei ole varmuutta.

Itäraja pysyy painopisteenä

Iltalehden tietojen mukaan EU-maiden puolustusministerit saavat asiasta suullisen tiedonannon komissiolta keskiviikon illallisella.

Pääministeri Petteri Orpon esitys tyrmättiin laajasti, vaikka itäraja pysyykin käytännössä droonihankkeen painopisteenä. Jenni Gästgivar

Komission esitys julkaistaan torstaina kello 15 Suomen aikaa järjestettävässä tiedotustilaisuudessa, jossa läsnä ovat komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen, puolustuskomissaari Kubilius ja ulkopolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas.

EU-lähteiden mukaan droonimuuri olisi tulossa osaksi itärajan turvallisuuteen keskittyvää Eastern Flank Watch -aloitetta. Vaikka droonipuolustuksen kehittäminen on laajenemassa koko Eurooppaan, pääpaino olisi kuitenkin aloitteen myötä itärajan turvallisuudessa.

Iltalehden tietojen mukaan komission esityksen kärjessä ovat droonipuolustus, itärajan tilanne laajemmin sekä eurooppalaiset ilma- ja avaruuskyvyt.

Droonimuuri on osa vuoteen 2030 ulottuvaa puolustuksen tiekarttaa, jonka komissio tekee Kööpenhaminan epävirallisen Eurooppa-neuvoston pyynnön pohjalta.

Tiekarttaan sisältyy myös Safe-puolustusvelkaohjelman eteenpäin viemistä, puolustusteollisuuden investointien kiihdyttämistä sekä useamman kohdan lista 100 miljardin euron investointitarpeista sotilaalliseen liikkuvuuteen.

Ensimmäisenä droonimuurin laajenemisesta kertoi uutistoimisto Reuters.