Elämän näyttämölle -kokoelman vanhimmat teokset ovat 1700-luvulta. Uusimmat teokset ovat puolestaan syntyneet 2020-luvulla.
Avaa kuvien katselu
Pauno Pohjolaisen Lasarus, tule ulos- teos kuuluu Hämeenlinnan taidemuseon Niemistö-kokoelmaan. Taustalla näkyvät Aurora Reinhardin omakuvat Lucretia ja Madonna. Kuva: Anne-Maria Niskanen / Yle
Juttu tiivistettynä
- Hämeenlinnan taidemuseossa avattiin Elämän näyttämöllä -näyttely, joka on kokoelmanäyttelysarjan kolmas ja viimeinen osa.
- Näyttelyssä esitellään teoksia 1700-luvulta nykypäivään, mukaan lukien Gallen-Kallelan ja Edelfeltin klassikoita.
- Esillä on noin 90 teosta lähes 40 taiteilijalta, mukaan lukien Vexi Salmen ja Viipuri-säätiön kokoelmista.
- Näyttely on avoinna huhtikuun 2026 alkuun asti ja keskittyy suurten kertomusten ja poseerausten esittelemiseen.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Hämeenlinnan taidemuseon Lohrmann-rakennuksessa avautuu merkittävä kokoelmanäyttely, jossa on esillä rakastettuja klassikoita ja piilossa olleita aarteita.
Akseli Gallen-Kallelan ja Albert Edelfeltin klassikot kohtaavat saksalaisen taiteen teoksia, jotka Hitler luokitteli rappiotaiteeksi. ”Elämän näyttämöllä” -näyttely kokoaa yhteen lähes 90 teosta 1700-luvulta nykypäivään.
Näyttelysarja esittelee taidemuseon oman kokoelman sekä museoon talletettujen Vexi Salmen kokoelman ja Niemistö-kokoelman teoksia.
Avaa kuvien katselu
Näyttelyssä on esillä useita teoksia Suomen taiteen kultakaudelta. Yksi niistä on Eero Järnefeltin Idän myrskyssä (omakuva) vuodelta 1894. Kuva: Anne-Maria Niskanen / Yle
Kokoelmanäyttelysarjan kolmas ja viimeinen osa, tutustuttaa vierailijoita ihmiskunnan suuriin kertomuksiin ja taiteen roolihahmoihin.
Hämeenlinnan taidemuseon merkittävimpiä ja vanhimpia teoksia ovat Akseli Gallen-Kallelan Väinämöisen lähtö ja Albert Edelfeltin Larin Paraske.
– Nyt esillä on rakastettuja klassikoita, joita on kauan kaivattu, sekä teoksia nykytaiteen kokoelmistamme, kiteyttää näyttelyn kuratoinut Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssi Tanja Pääskynen.
Avaa kuvien katselu
Unto Koistisen Ilvelijä sopii hyvin Taisto Ahtolan teosten kylkeen. Ahtolan työt ovat Taiteen takapirut, Pierrot sekä Taiteilija (Jonathan). Kuva: Anne-Maria Niskanen / YleHogarthin Hulttio oli aikansa saippuaoopperaa
Näyttelyssä on esillä noin 90 teosta. Mukana on muun muassa saksalaisen taidemaalarin Franz M. Jansenin teoksia sarjasta Sota. Ne kuuluvat Vexi Salmen kokoelmaan ja olivat Hitlerin mielestä rappiotaidetta.
Viipuri-säätiön kokoelmasta esillä on englantilaisen taidemaalarin ja graafikon William Hogarthin kuparipiirroksia, joissa hän kuvasi elämänmenoa 1700-luvun puolivälissä. Yksi kuvasarjoista esittelee Hulttion elämäkertaa.
– Hogarthin teoksia odotettiin kovasti ja sen ajan ihmiset osasivat hyvin tulkita, minkä tarinan taiteilija oli tehnyt kuhunkin piirrokseen. Teokset olivat aikansa saippuaoopperaa, kertoo amanuenssi Tanja Pääskynen.
Helene Schjerfbeckin Rigoletto on amanuenssin suosikki
Avaa kuvien katselu
Helene Schjerfbeckin maalaama Rigoletto on amanuenssi Tanja Pääskysen suosikki Elämän näyttämöllä -näyttelyssä. Kuva: Anne-Maria Niskanen / Yle
Näyttelysarjan kokoaminen taidemuseon laajasta kokoelmasta oli haasteellista, sillä materiaalia oli runsaasti ja teoslistat olivat pitkät. Tässä auttaa Pääskysen mukaan se, että näyttelyn rakentaja tuntee teokset ja kokoelmat hyvin.
– Näyttelyn rakentamisessa ei voi lähteä ensin ideasta ja sitten valita siihen kuvitusta. Näyttely syntyy siitä, mitä teokset itse ehdottavat ja miten ne toimivat keskenään.
Pääskynen myöntää, että välillä iskee epätoivo.
– Tuntuu, että mistään ei tule mitään. Kun pitää taukoa ja tekee jotain muuta, teokset asettuvat itse paikoilleen.
Pieni kurkistus Elämän näyttämöllä näyttelyyn.
Museon amanuenssi Tanja Pääskynen valitsi näyttelyyn suuria kertomuksia, poseerauksia ja asentoja, jotka liittyivät ”Elämän näyttämöllä” -teemaan.
– Joskus tuntuu siltä, että suomalaisessa taiteessa ollaan aika lailla surumielisiä ja hartiat lysyssä. Sellaiset jätin pois, mutta teokset, joissa on asennetta, kuten Gallen-Kallelan Väinämöinen, halusin mukaan näyttelyyn.
Avaa kuvien katselu
Elämän näyttämöllä kokonaisuuteen sopivat hyvin Marjukka Vainion teokset, jotka kuvaavat Venetsian naamiohuvien juhlaa. Kuva: Anne-Maria Niskanen / Yle
Hämeenlinnan taidemuseon Elämän näyttämöllä – Kohtauksia ja rooleja kokoelmissa -näyttely jatkuu huhtikuun 2026 alkuun asti.
Taidemuseon kokoelmista on nostettu lähes 40 taiteilijan teoksia
Taidemuseossa ovat nyt esillä Aleksanteri Ahola-Valon, Kalle Carlstedtin, Anne-Karin Furunesin,
Hannaleena Heiskan, Ester Heleniuksen, Kimmo Kaivannon, Pekka Kauhasen, Kuniyoshin,
Marjo Lahtisen, Juhani Linnovaaran, Antti Oikarisen, Ulla Rantasen, Anni Rapinojan,
Kimmo Schroderuksen, Hugo Simbergin, Mari Sunnan, Pilvi Takalan, Kain Tapperin, Esko Tirrosen,
Toyokuni III (Kunisada), Viggo Wallensköldin ja Henry Wuorila-Stenbergin teokset.