Eksoplaneettoja on löydetty jo yli 6 000. Etsijöiden kilpajuoksu on muuttunut tieteentekijöiden yhteistyöksi.
ELT-teleskoopin odotetaan valmistuvan loppuvuodesta 2029.
20:32•Päivitetty 21:15
Juttu tiivistettynä
- Chileen rakentuu Extremely Large Telescope (ELT), jonka tavoitteena on muun muassa löytää merkkejä muusta elämästä.
- ELT-teleskoopin pääpeili on 39 metriä halkaisijaltaan.
- Eksoplaneettatutkija Mikko Tuomi uskoo, että elämän edellytykset ovat yleisiä maailmankaikkeudessa.
- Eksoplaneettojen kaasukehien tutkimus voi paljastaa elämää indikoivia aineita.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Pohjoisen Chilen Atacaman autiomaahan on valmistumassa teleskooppi, joka voi lopultakin antaa vastauksen ihmiskunnan kiinnostavimpaan kysymykseen: onko muualla elämää?
Eurooppalaisen avaruusjärjestön ESO:n rakentaman teleskoopin nimi on suoraviivainen: ELT eli Extremely Large Telescope (Erittäin Suuri Teleskooppi). Suomi on yhtenä ESO:n jäsenmaana mukana rahoittamassa hanketta ja rakentamassa kahta sen instrumenttia.
Avaa kuvien katselu
ELT-teleskooppi rakennetaan Atacaman autiomaahan. Tieteilijöitä huolettaa sen lähelle suunniteltu vihreän energian tuotantolaitos. Sen aiheuttama valosaaste vaikeuttaisi teleskoopin toimintaa. Kuva: Karoliina Juntunen / Yle, Mapcreator, Openstreetmap
Eksoplaneettojen eli muita tähtiä kuin Aurinkoa kiertäviä planeettojen tutkimuksessa ELT on jättiloikka. Se voi kuvata kaukaisten, Maan kaltaisten kiviplaneettojen spektrejä ja saada selville, mitä elämän edellytyksiä eksoplaneetalla on.
Mutta milloin niiltä löytyy merkkejä elämästä? Tähtitieteen tohtori ja eksoplaneettatutkija Mikko Tuomi on optimistinen.
– Puhutaan mahdollisesti lähivuosista, mahdollisesti 2030-luvusta tai voi mennä vähän pidemmälle. Sehän tässä on, että koskaan ei tiedä, Tuomi sanoo.
Teleskooppiin 39-metrinen peili
ELT hakkaa mennen tullen nykyiset teleskoopit.
Se näkee avaruuteen 16 kertaa tarkemmin kuin avaruutta jo vuosikymmeniä kuvannut Hubble-avaruusteleskooppi. ELT:n pääpeilin halkaisija on valmistuessaan 39 metriä.
Koolla on tähtitieteessä merkitystä.
– Sitä kauemmas ja sitä himmeämpiä kohteita teleskooppi näkee, mitä isompi se on, Turun yliopiston professori ja Suomen ESO-keskuksen johtaja Petri Väisänen sanoo.
ELT:n tehon voi ilmaista vaikka näin: se erottaa sormen leveyden 500 kilometrin päästä.
Avaa kuvien katselu
Kahta ELT:n instrumenttia on rakentamassa myös suomalaisia. MICADO-instrumentti sekin on talon kokoinen laite, joka hyödyntää pääpeilin keräämää valoa ja tietoa. Kuva: Chepox / M. Adell / ESO
Väisänen on hankkeesta innoissaan.
Palkinnoksi teleskoopin ja tieteellisten instrumenttien valmistajat pääsevät ensimmäisenä käyttämään sitä näillä näkymin vuonna 2030. Tieteessä viisi vuotta on lyhyt aika.
– Nyt on jo kiire tehdä tiedesuunnitelmia, Väisänen sanoo.
Kaasukehä kertoo paljon
Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa juhli hiljattain, kun löydettyjen eksoplaneettojen määrä ylitti 6000:n rajan – tarkka luku on nyt 6028. Samalla Nasa ilmoitti ”uuden aikakauden” alkaneen eksoplaneettojen tutkimuksessa.
Etsimisen kilpajuoksun sijaan tutkijat selvittävät yhteistyössä eksoplaneettojen ominaisuuksia.
Nykytiedoilla eksoplaneetoista voidaan saada selville monia asioita. Tärkein niitä on rataperiodi eli missä ajassa planeetta kiertää tähtensä ympäri – kuinka pitkä on planeetan vuosi. Siitä puolestaan voidaan päätellä planeetan kiertoradan ominaisuudet.
Eri menetelmillä voidaan selvittää myös eksoplaneetan koko, massa ja tiheys.
Sopivalla etäisyydellä lähitähteä kiertävän eksoplaneetan kaasukehästä voidaan päätellä, mitä hiilidioksidin ja metaanin kaltaisia yhdisteitä siellä on. Silloin ollaankin jännän äärellä. Epätasapaino kaasukehässä saattaisi kertoa sen olevan elävien organismien aiheuttamaa.
Tätä tietoa ei siis vielä ole.
Elämää voi löytyä Kultakutri-vyöhykkeeltä
Maan sanotaan olleen monessa suhteessa jättimäisen onnekas. Elämän synnyn monet edellytykset toteutuivat kotiplaneetallamme.
Mikko Tuomi ampuu alas tätä teoriaa.
– Emme puhu mistään mahdottomuudesta tai niin sanotusta anomaliasta, joka Maassa olisi mahdollistanut elämän esiintymisen. Päinvastoin, sopivat olosuhteet saattavat olla yhtä yleisiä kuin tähdet maailmankaikkeudessa.
Avaa kuvien katselu
Tähtitieteen tohtori Mikko Tuomi työskentelee Helsingin yliopistossa. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Tärkein niistä on planeetan etäisyys tähteen. Elämän edellytyksistä suurimman eli veden pitää olla nestemäistä, lämpötila ei saa olla liian korkea tai alhainen. Tieteessä tätä aluetta tähden ympärillä kutsutaan Kultakutri-vyöhykkeeksi.
Lisäksi planeetalla pitää olla geologisia syklejä eli käytännössä tulivuoritoimintaa. Niiden energiavirtoja solut voivat ottaa käyttöön.
Elämän edellytyksiin kuuluu myös magneettikenttä. Se suojaa planeettaa tähden synnyttämiltä ankarilta hiukkastuulilta. Magneettikentän synnyttää planeetan ytimessä oleva sula metalli kuten Maassa.
– Se on perusfysiikkaa. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että planeetalla on sellainen magneettikenttä kuin Maalla. Päinvastoin me jopa odotamme, että se on hyvinkin universaali tilanne, Tuomi sanoo.
Avaruus on myös täynnä elämän synnylle tärkeitä alkuaineita. Esimerkiksi hiiltä esiintyy kaikilla planeetoilla valtavia määriä.
Tuomi pitääkin väistämättömänä, että avaruudesta löytyy elämää.
Ainakin numerot puhuvat sen puolesta. Pelkästään oman galaksimme Linnunradan tähtien Kultakutri-vyöhykkeillä arvellaan olevan jopa 100 miljardia planeettaa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.