Meneillään olevassa globaalissa valtapelissä me olemme puolemme valinneet, kirjoittaa Juha Ristamäki.
Pääministeri Petteri Orpo sekä presidentit Alexander Stubb ja Donald Trump Valkoisessa talossa 9. lokakuuta. Jenni Gästgivar
Presidentti Alexander Stubbin ja pääministeri Petteri Orpon (kok) viimeviikkoista vierailua Valkoiseen taloon on pureskeltu huolella kotimaan talous- ja turvallisuuspoliittisissa piireissä.
Vierailu oli taloudellisesti menestys, koska Stubb pääsi allekirjoittamaan aiesopimuksen mittavasta jäänmurtajayhteistyöstä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa. Näillä näkymin Suomessa rakennettaisiin neljä jäänmurtajaa.
Kun meillä on oltu huolissaan maariskistä Venäjän läheisyyden takia, ovat yhdysvaltalaiset investoinnit ja merkittävät kaupat Suomeen vielä kokoaankin suurempia. Ne kertovat konkreettisesti, että Suomeen uskaltaa satsata.
Siksi meillä toivotetaan avosylin vastaan myös esimerkiksi Googlen ja Microsoftin datakeskushankkeet, vaikka ne nostaisivatkin tavallisen kuluttajan sähkölaskun hintaa.
Viimeviikkoisen vierailun tiimoilta valtiojohtoa myöten on korostettu, että suhteemme Yhdysvaltoihin ovat läheisemmät kuin koskaan.
Näin varmaan on.
Yhdysvaltain sotilaallista kapasiteettia parantava jäänmurtajayhteistyö on toki vain viimeisin asia tässä kehityskulussa.
Turvallisuusmielessä Suomi on pyrkinyt yhteistyöhön Yhdysvaltain kanssa jo vuosikymmeniä.
Kylmän sodan aikana sotilaallista yhteistyötä tehtiin Yhdysvaltain tiedustelupalvelun kanssa Neuvostoliittoa vastaan. Yhteistyötä harjoitettiin myös Suomen poliittisen johdon tietämättä.
Vuonna 1992 päätettiin ostaa Hornet-hävittäjät Yhdysvalloista. Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön Suomi lähti vuonna 1994.
Vuonna 2011 Yhdysvaltain puolustusministeriö antoi luvan myydä Suomelle pitkän kantaman risteilyohjuksia. Syvennetty Nato-yhteistyö alkoi ja isäntämaasopimus solmittiin vuonna 2014.
Vuonna 2016 Suomen ja Yhdysvaltain välille solmittiin kahdenvälinen aiesopimus puolustusyhteistyöstä. Kahta vuotta myöhemmin Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat allekirjoittivat kolmenvälisen aiejulistuksen puolustusyhteistyöstä. Ja niin edelleen.
Pitkä kehitys huipentui vuonna 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Yhdysvaltain ja Britannian turvatakuiden suojassa Suomi haki ja pääsi Natoon huhtikuussa 2023.
Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyösopimus (DCA) solmittiin joulukuussa 2023. Sen puitteissa yhdysvaltalaiset joukot harjoittelevat Suomessa ja varastoivat materiaalia tänne.
Turvallisuuden suhteen olemme siis tukevasti Yhdysvaltain kainalossa.
Yhdysvallat ydinaseineen on viime kädessä Naton lukko, ja Eurooppa tarvitsee myös mahdollisessa konventionaalisessa sodassa vielä pitkään Yhdysvaltain kyvykkyyksiä. Trumpin kovistelu on onneksi saanut vauhtia eurooppalaisten maiden puolustusponnisteluihin.
Trumpin retorinen tempoilu myös Naton ja Euroopan puolustuksen suhteen on ollut paikoin kohtuullisen kovaa kuultavaa.
Viimeviikkoinen Washingtonin vierailu antoi jälleen toivottuja viestejä. Trump vakuutti – vastatessaan Iltalehden kysymykseen – Yhdysvaltain puolustavan Suomea, jos Venäjä hyökkää.
Trump ei myöskään ollut enää vetämässä yhdysvaltalaisjoukkoja Euroopasta. Ukrainalle Trump on lupaillut pitkän kantaman Tomahawk-ohjuksia, jos Venäjän presidentti Vladimir Putin jatkaa hyökkäystään Ukrainassa.
Trumpin hallinnon on sanottu olevan sekoitus isolationismia, kansainvälisten instituutioiden ohi toimimista vahvojen valtioiden kesken ja valikoivaa osallistumista ulkomaailman asioihin.
Yhdysvaltain tavoitteena on myöskin sanottu olevan, ei enää maailmanpoliisin rooli, vaan pyrkimys vetäytyä sotilaallisesti ja rahallisesti.
Tällä hetkellä tältä ei näytä, ottaen huomioon muun muassa Trumpin Gaza-politiikan tai tuen Ukrainalle, miksei myös Suomelle.
Kaikki voi kuitenkin vähitellen muuttua, jos Yhdysvallat esimerkiksi saa Ukrainan sodan lopetettua ja Lähi-idän konfliktin rauhoitettua. Se pitää Suomessa ja Euroopassa pitää mielessä.
– Historiasta olemme oppineet, että läheisissä suhteissa pitää osata pitää huoli siitä, että tietty riippumattomuus säilyy, presidentti Stubb sanoi suomalaismedialle Washingtonissa.
Se tarkoittaa taloudessa paitsi EU-yhteistyön vaalimista, turvallisuudessa muun muassa JEF-liittouman ja eurooppalaisen yhteistyön vahvistamista.
Samaan aikaan suhteet Washingtoniin on pidettävä kunnossa, meneillään olevassa globaalissa valtapelissä me olemme puolemme valinneet. Lännen etu on saada Yhdysvaltain ja EU:n taloussuhteet kuntoon.
Ilmaisia suhteet Yhdysvaltoihin eivät tietenkään ole: viimeisin osoitus siitä nähtiin keskiviikkona, kun Suomikin ilmoittautui mukaan ostamaan aseita Yhdysvalloista Ukrainaan.