Rikosoikeuden väitöskirjatutkijan mukaan sananvapauden tuoma suoja on melko vankka.
Valtiovarainministeri Riikka Purra väittää, että hänestä on tehty huoli-ilmoituksia, jotka hän kokee poliittisena häirintänä ja viranomaisten työn vaikeuttamisena. Levi Vepsä
Perättömiä huoli-ilmoituksia tekemällä voi tietyissä tapauksissa syyllistyä useisiin eri rikoksiin, sanoo rikosoikeuden väitöskirjatutkija Esko Yli-Hemminki Helsingin yliopistosta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) kertoi keskiviikkona viestipalvelu X:ssä, että hänestä on tehty huoli-ilmoituksia mielenterveys- ja päihdehuoltoon. Purra jakoi kuvakaappauksen julkisesta Facebook-ryhmästä, jossa henkilö kertoo tehneensä tästä huoli-ilmoituksen ja kannustaa muitakin tekemään samoin.
– Kyseessä on viranomaisten työn vaikeuttaminen, resurssien väärinkäyttö ja poliittinen häirintä, Purra kirjoitti.
Yli-Hemminki kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
Vastaavankaltaisissa tapauksissa kyseeseen voisi tulla rikoslain 15 luvun mukainen perätön lausuma ja väärä ilmianto viranomaismenettelyssä. Näiden soveltuminen edellyttää hänen mukaansa yleensä, että ilmoitus koskee rikosta tai johtaa oikeudenkäyntiin rinnastettavaan viranomaismenettelyyn.
– Jos ne todetaan tekaistuiksi, siitä ei sinänsä tule oikeudenkäyntiin rinnastettava menettely.
Sananvapauden rajoissa
Pelkkä ilmoitusten tehtaileminen yksin kotona ei siis välttämättä ylitä rikosepäilyn kynnystä. Ilmoituksia pitäisi tehdä varsin paljon, jotta se kuormittaisi viranomaisia ylivoimaisesti.
– Kyllähän siellä huomataan jossain kohtaa, että näitä nyt tehtaillaan ilman perusteita, ja ne helposti varmaan kuitataan tekaistuina ilmoituksina.
Jos joku julkisesti kehottaa muita tekemään perättömiä ilmoituksia, kyse voi olla rikoslain 17 luvun mukaisesta julkisesta kehottamisesta rikokseen. Tämä edellyttää kuitenkin konkreettisen vaaran syntymistä. Yli-Hemmingin mukaan kyseistä tunnusmerkistöä arvioidaan melko kapeasti sananvapauden turvaamiseksi.
Purran kertoman tapauksen kaltaisessa tilanteessa keskeisin rikosnimike voisikin liittyä muuhun kuin suoraan ilmoitusten tekemiseen.
Jos esitetään valheellista tietoa, joka on omiaan aiheuttamaan vahinkoa ja kärsimystä henkilölle, voi kyse olla kunnianloukkauksesta.
Purran mainitsema ilmoittaja on myöhemmin sanonut, ettei olisi todellisuudessa tehnyt ilmoituksia, vaan ainoastaan luonnoksia. Hän väittää saaneensa kymmeniä tappouhkauksia asian tultua julkisuuteen. Hän kieltäytyi Iltalehden haastattelusta.
Kuka tahansa voi tehdä huoli-ilmoituksen aikuisesta ihmisestä, jos hänen hyvinvoinnistaan, terveydestään tai turvallisuudestaan herää huoli. Sosiaalipalvelujen ammattilaiset selvittävät millaista apua kyseinen henkilö tarvitsee.
llmoituksen voi tehdä myös itsestään tai perheestään.