Hengittäminen vaikeutuu, hengitys vinkuu ja ääni lähtee. Pahimmillaan tuoksut ja kemikaalit aiheuttavat keikkalavoja kiertävälle Miikka Niiraselle, 37, liudan oireita, kun suun, nenän ja nielun limakalvot haavautuvat ja lima hengitysteissä lisääntyy.

Joskus oireet ovat olleet hengenvaarallisia

– Rajuimpia ja pelottavimpia kokemuksia ovat olleet kerrat, kun olen joutunut ambulanssilla päivystykseen tai hetki, kun jouduin käymään oireiden takia Miamissa sairaalassa, Niiranen kertoo.

Tuoksuherkkyydestä ei Niirasen mielestä tiedetä tarpeeksi, ja siksi hän päätti, että nyt on aika puhua.

Vakavimmillaan tuoksuherkkyys voi rajoittaa työkykyä ja sosiaalista elämää.

Katariina Ijäs, Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija

Miikka Niiranen ei ole oireidensa kanssa yksin. Varsinkin lievä hajuille ja tuoksuille herkistyminen on tavallista.

Jopa 10–30 prosenttia suomalaisista ilmoittaa ajoittain herkistyvänsä tuoksuille, kertoo Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

– Muutama prosentti ihmisistä saa tuoksuista vaikeita oireita ja kokee ne elämää rajoittavina. Vakavimmillaan tuoksuherkkyys voi rajoittaa työkykyä ja sosiaalista elämää, Ijäs tarkentaa.

Moni tuoksuherkkyydestä kärsivä piilottaa tukalat oireensa, vaikka ne aiheuttavat paljon haasteita arkeen. Niin Miikka Niiranenkin on tehnyt.

– Kun astmakohtauksessa happi ei kulje, olen mennyt esimerkiksi vessaan piiloon, vaikka tiedän, että siinä tilanteessa ei missään nimessä pitäisi olla yksin, hän kertoo.

Lue Terveyskirjaston sivuilta lisää tuoksuherkkyydestä.

Hajuvesipilviä ja vaihtuvia keikkapaikkoja

Tuoksuherkkyydellä tarkoitetaan poikkeavaa reagointia elinympäristön hajuille. Herkkyyden taustalla voi olla esimerkiksi astma tai migreeni, mutta aina näin ei ole.

Miikka Niirasen tuoksuherkkyys puhkesi yhtä aikaa astman kanssa kymmenen vuotta sitten keuhkokuumeen seurauksena. Se oli hänelle kova isku.

Tuoksuille ja hajuille herkistyminen on ottanut niin koville.

Miikka Niiranen

Konkreettisimmin astman ja tuoksuherkkyyden yhdistelmä näkyy Niirasen elämässä menojen rajoittamisena. Esiintyvälle artistille se ei kuitenkaan aina ole mahdollista.

Työhön kuuluu reissaamista, keikkapaikkojen ja hotellihuoneiden vaihtumista, takseissa matkustamista ja erilaisia juhlia.

Kaikki nämä ovat hänelle potentiaalisia epämiellyttäviä tilanteita, koska ympäristön hajuihin ja muiden ihmisten käyttämiin tuoksuihin ei voi itse vaikuttaa.

Miikka "Hätä-Miikka" Niiranen katsoo suoraan kameraan.

Avaa kuvien katselu

Gaselleilla on ollut välillä jopa 100 keikkaa vuodessa. Silloin Niiranen on pystynyt hoitamaan keikat, mutta kaiken muun ajan hän on ollut kipeänä kotona. Kuva: Miikka Niiranen

– Tuoksuille ja hajuille herkistyminen on ottanut niin koville. Altistumisen jälkeen astmaoireilu pahenee ja flunssa pääsee iskemään, kun hengitystiet ovat valmiiksi vereslihalla.

Töihin liittyvien pakollisten menojen vastapainoksi Miikka Niiranen on karsinut vapaa-ajan menojaan, ja elinpiiri on kaventunut.

Suurta tuskaa, epävarmuutta ja jopa pelkoa.

Miikka Niiranen

Niiranen miettii tarkkaan, millaisiin tilaisuuksiin ja tilanteisiin hänen on turvallista mennä, etteivät hajuvesipilvet ja tuoksut lamauta hengitystä.

– Harva osaa kuvitella, miten suurta tuskaa, epävarmuutta ja pelkoa tällaiset tilanteet voivat etukäteen aiheuttaa.

Aiemmin hän kävi paljon erilaisessa kulttuuri- tai urheilutapahtumissa. Nykyään tällaiset tilanteet ovat harvinaisia.

– Pienikin määrä hajuveden tai esimerkiksi huuhteluaineen tuoksua tiiviissä leffakatsomossa tai ravintolassa voi ahdistaa henkeä, Niiranen sanoo.

Myös kaikenlaiset kauppojen tuotevalikoimassa lisääntyneet tuoksukynttilät, huonetuoksut ja hajupuikot ovat liikaa. Siksi Niiranen joutuu välillä turvautumaan kauppareissuja varten järeällä hengityssuojaimella.

Talvisin potentiaaliset vaaranpaikat lisääntyvät entisestään. Pahinta Niirasen hengitykselle on kova pakkanen yhdistettynä voimakkaisiin tuoksuihin.

Maailman paras tuoksuMiikka "Hätä-Miikka" Niiranen seisoo märällä hiekkatiellä. Taustalla puita ruskan väreissä.

Avaa kuvien katselu

Miikka Niirasen kotona ei ole kukkia, huonetuoksuja tai muitakaan hajustettuja tuotteita. Voimakkaat mausteetkin, kuten curry, muskotti ja kaneli aiheuttavat Niiraselle oireita, jos ne pääsevät pölisemään huoneilmaan. Kuva: Miikka Niiranen

– Huomaan kaipaavani tuoksuja tässä mahdollisimman hajuttomassa elämässäni, Niiranen myöntää.

Paras tuoksuteltava Niirasen mielestä on läheinen ihminen, joka ei ole maskannut omaa tuoksuaan piiloon luonnottomilla tuoksuilla.

Niiranen nauttii myös hyvän ruuan tuoksusta sekä oluen ja viskin maistelusta, joiden tuoksuttelu on hänelle turvallista. Myös luonnosta ja sen tuoksuista, jotka eivät käy hengitykseen, on tullut hänelle tärkeitä.

Tuoksuherkkänä ihmisenä hän iloitsee myös siitä, että on löytänyt allergiaystävällisen parturin, jossa ei käytetä hajusteita.

Iloa ovat tuoneet myös tuoksuttomat teatterinäytökset, joiden perässä Niiranen on valmis matkustamaan pidemmänkin matkan päähän. Tällaisten palveluiden hän toivoisi lisääntyvän.

Vain elämää -ohjelmaan osallistuminen ahdisti

Muutama vuosi sitten Miikka Niiranen oli mukana Vain elämää -ohjelman 14. tuotantokaudella. Osallistuminen ei ollut hänelle itsestäänselvyys.

Mukaan lähteminen ahdisti ja jännitti etukäteen, mutta tilannetta auttoi, kun hän kertoi tuoksuherkkyydestään rehellisesti. Koko kymmenien ihmisten työryhmä otti tilanteen tosissaan ja sitoutui hajusteettomuuteen.

Lounas- ja päivällispöytiin oli katettu aidoilta näyttäviä tekokukkia, maskeerauksessa käytettiin hajusteettomia tuotteita ja Niirasen paikkaa ruokapöydässä vaihdettiin, jos toisen artistin lainavaatteissa sattui tuoksumaan vähänkään pyykinpesuaine.

– En haistanut koko pariviikkoisen aikana mitään muuta kuin ruoan tuoksun. Se oli upeaa.

Sairaus, joka ei näy päällepäin

– Hajuvesien käyttö on mielestäni lisääntynyt todella paljon. Tuoksut tuntuvat olevan nyt iso trendi, Miikka Niiranen sanoo.

Hän arvelee, ettei moni tule edes ajatelleeksi, miten tukalan olon hajuvesisuihkaus tai hajustetut pesuaineet voivat tuoksuherkkyydesta kärsivälle aiheuttaa. Siksi hän toivoo, että tietoisuus lisäntyisi ja jokainen pohtisi omaa tuoksukäyttäytymistään.

Niiranen tietää, ettei maailma muutu hajuttomaksi, mutta joka kerta kun hän on kertonut tuoksuherkkyydestään, se on otettu tosissaan. Hän on iloinen siitä, miten paljon tieto on lisännyt ymmärrystä ja empatiaa.

Viisi faktaa tuoksuherkkyydestä

1. Tuoksuherkkyys ei ole sama kuin hajusteallergia

Tuoksuherkkyys on eri asia kuin hajusteallergia, jossa hajustetut tuotteet aiheuttavat ihokosketuksessa ihottumaa.

2. Tuoksuherkkyys on yleistä, mutta vaikeasti mitattava

Tuoksuherkkyyden toteamiseksi ei ole olemassa tarkkaa laboratoriotestiä vaan tieto perustuu kyselyihin ja ihmisten omiin kokemuksiin.

3. Oireet vaihtelevat – osa voi saada vakavia reaktioita

Tuoksuherkän oireet voivat olla lieviä tai hyvinkin vakavia työkykyä ja sosiaalista elämää rajoittavia. Esimerkiksi hajuvesi voi aiheuttaa tuoksuherkälle kasvojen punoittamista sekä silmien ja nenän vuotamista. Joillakin oireet voivat olla voimakkaampia fyysisiä oireita, kuten väsymystä, hengenahdistusta, pahoinvointia ja migreeniä.

4. Altistuminen tuoksuille on kasvanut

Hajustettujen tuotteiden valikoima sekä tuoksujen käyttö ovat lisääntyneet. Moni ei tiedosta, että oma tuoksujen käyttö voi aiheuttaa oireita muille, koska omaan tuoksuun tottuu nopeasti.

5. Tuoksuherkkyys on esteettömyyskysymys

Tietoisuutta ja tuoksuetikettiä tarvitaan lisää, sillä esimerkiksi julkisissa tiloissa ja tapahtumissa tuoksut voivat estää herkkien osallistumisen kokonaan. Muiden huomioiminen mahdollistaa yhdenvertaisen osallistumisen.

Asiantuntija: Katariina Ijäs, Allergia- iho- ja astmaliiton asiantuntija