Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Asuntojen vuokrien nousu on käytännössä pysähtynyt, mutta kehitys on hyvin kirjavaa eri puolilla maata.
Tilastokeskuksen mukaan heinä-syyskuun aikana vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 0,1 prosenttia vuotta aiemmasta. Nopeimmin vuokrat nousevat Rovaniemellä. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat sen sijaan laskivat.
Pääkaupunkiseudulla vilkas rakentaminen ja vuokra-asuntojen tarjonnan kasvaminen heijastuu edelleen myös vuokriin. Asuntotarjontaa on paljon ja siksi vuokrat laskivat puoli prosenttia. Vantaalla laskua oli lähes puolitoista prosenttia.
Muualla Suomessa tarjontaa on ollut vähemmän, mikä on antanut vuokranantajille mahdollisuuksia korottaa vuokria. Rovaniemellä vuokrat nousivat kaksi prosenttia, Vaasassa ja Mikkelissä runsaan prosentin.
Kun kehitystä katsotaan postinumeroalueiden tarkkuudella erot ovat vielä suurempia, kuin kaupungeittain tarkasteltuna. Esimerkiksi Kokemäen keskustassa 20 neliön yksiön vuokra on keskimäärin alle 220 euroa kuussa. Helsingin Punavuoressa samankokoinen asunto vuokrataan keskimäärin runsaalla 620 eurolla.
Suurimpia vuokrien nousuja on esimerkiksi Hämeenlinnan Keinusaaressa, jossa yksiöiden keskivuokrat ovat lähes parinkymmenen prosentin nousussa vuotta aiemmasta. Tampereen Nekalassa nousua on kertynyt runsaan kahdeksan prosenttia.
Suurimpia laskuja, runsas kuusi prosenttia, on ollut Rajamäen postinumeroalueella ja Vaasassa Suvilahden alueella, lähes neljä prosenttia.
Katso tästä, mikä oman alueesi vuokrataso on nyt ja miten se on muuttunut vuodessa.
Tilastokeskus ei julkista niiden alueiden tietoja, joilla on vain vähän vuokra-asuntoja.
Asumistuen heikentäminen on vaikuttanut osaltaan siihen, että vuokralla asuvien tulot ovat pienentyneet. Elokuun alussa voimaan tullut muutos leikkasi opiskelijoiden asumistukea ja siksi esimerkiksi moni opiskelija pyrkii leikkaamaan asumiskuluistaan. Tämä näkyy erityisesti yksiöiden kysynnän kasvuna ja vuokrapyyntöjen kallistumisena uusissa sopimuksissa.
Vuokrien nousu käytännössä pysähtyi Helsingin seudulla neljä vuotta sitten. Nyt vuokrat keskimäärin jopa jopa laskevat.
Syynä on ennen kaikkea vilkas rakentaminen. Kun tämän vuoden heinäkuussa aloitettiin vajaan 700 uuden asunnon rakentaminen, oli määrä esimerkiksi kesäkuussa 2021 selvästi yli viisituhatta. Rakentaminen oli vilkkainta pääkaupunkiseudulla.
Tästä grafiikasta voi katsoa yhdentoista suuren kaupungin vuokrien kehitystä pitkällä ajalla. Grafiikassa verrataan yksiöiden, kaksioiden ja kolmioiden hintojen muutosta kymmenen vuoden taakse, vuoteen 2015.
On hyvä huomata, että prosentuaaliset muutokset vuokrissa ovat erilaisia euroina ja indeksinä tarkasteltuna tilastointitapojen erilaisuuden takia.
Vuokralla asuminen on tasaisessa nousussa. Tilastokeskuksen mukaan hiukan yli miljoona asuntokuntaa asuu vuokralla. Tämä on noin 10 000 enemmän kuin vuosi sitten. Samana aikana omistusasunnossa asuvien määrä kasvoi viidellä tuhannella.
Samansuuntaisen kehityksen voi odottaa jatkuvan, koska Suomen väestön kasvu selittyy suurelta osin maahanmuutolla. Hypon tekemän selvityksen mukaan kolme neljäsosaa vieraskielisistä asuntokunnasta asuu vuokralla.
Luvassa kiihtyvää vuokrien nousua
Pellervon taloustutkimus PTT ennusti helmikuussa, että tänä vuonna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousisivat koko maassa keskimäärin 1,6 prosenttia. Nyt korkeintaan prosentin nousu alkaa näyttää todennäköisemmältä.
PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa arvioi, että vuokrat lähtevät ensi vuonna ainakin varovaiseen nousuun, kun pääkaupunkiseudun ylitarjonta alkaa olla markkinoilla sulateltu.
– Selvän käänteen ajankohtaa on vaikea tarkasti määrittää, mutta tilastot osoittavat nyt, että tarjontaa edelleen on. Kyllä se ensi vuoden puolelle menee, että vuokrissa nähdään reippaampaa nousua.
Miten vuokrat kehittyvät tästä eteenpäin, Veera Holappa?
Käänteeseen vaikuttaa rakentamisen viriämisen vauhti ja vielä suuremmat tekijät, kuten väestönkehitys ja maahanmuutto.
Asuntolainojen korkojen ollessa korkealla, vuokra-asuminen näyttäytyi omistusasumista edullisempana. Nyt korot ovat laskeneet, mutta eivät kuitenkaan pohjalukemiin. Holappa arvioi, että omistusasuminen on kuitenkin palautunut edullisemmaksi asumisvaihtoehdoksi kuin vuokra-asuminen.
Siitä huolimatta vuokra-asumisen yleistyminen jatkuu.
– Vuokra-asumisen suosio tulevaisuudessa kasvaa maahanmuuton myötä, mutta toisaalta myös kantaväestö asuu aiempaa useammin vuokralla, Holappa ennakoi tulevaa kehitystä.