Uuden retkeilyn palveluohjelman täysi toteuttaminen tarvitsisi 300 000 euron lisärahoituksen vuosittain. Alan ammattilaisten mukaan rahat tulisivat moninkertaisina takaisin.
Hervannan Suolijärvi on osa suunniteltua melontareittiä, joka kulkisi Särkijärven ja Hervantajärven välillä. Video: Juha Kokkala / Yle ja Juha Korhonen / Yle.
Juttu tiivistettynä
- Tampere on julkaissut luonnoksen retkeilypalveluohjelmakseen vuosiksi 2026–2035.
- Tavoitteena on saavuttaa Suomen retkeilypääkaupungin asema kymmenen vuoden aikana.
- Ohjelmassa halutaan kaksinkertaistaa Tampereen retkeilykohteiden ja kävijöiden määrä vuoteen 2035 mennessä.
- Ohjelman toteuttamisen kustannusarvio on noin 7,7 miljoonaa euroa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Tampere on saanut valmiiksi uuden retkeilypalveluohjelmansa luonnoksen vuosille 2026–2035. Sen päätavoite on Suomen retkeilypääkaupungin tittelin saavuttaminen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Lähtökohta on lupaava – kaupungin omissa retkeilykohteissa käy tällä hetkellä noin 220 000 ihmistä vuodessa. Se on hurja määrä, kun ottaa huomioon, että Pirkanmaan kolme kansallispuistoa keräävät vuodessa yhteensä noin 150 000 kävijää.
Luvuissa näkyy lähiretkeilyn kasvanut suosio, mikä lyö leimansa myös kaupungin uuteen ohjelmaan. Luonnokseen on naulattu tavoite kaksinkertaistaa sekä Tampereen kohteiden että kävijöiden määrä vuoteen 2035 mennessä.
Suuri osa lisäyksestä tulisi nimenomaan lähellä kantakaupunkia oleviin kohteisiin.
Avaa kuvien katselu
Ekokumppanit oy:n retkeilypalvelupäällikkö Petri Mäkelä. Kuva: Miikka Varila / YleLisää nuoria luontoon
Tampereen luontokohteita hoitavan Ekokumppanit oy:n retkeilypalvelupäällikköä Petri Mäkelää isot luvut eivät hirvitä.
– Kyse on yksinkertaisesti uusien ihmisten tavoittamisesta ja aktivoimisesta. Yksi konkreettinen tavoite on saada lisää nuorisoa liikkeelle luontoympäristöihin. Mitä matalammalla kynnyksellä, sen parempi.
Mäkelä muistuttaa, että väestön vanheneminenkin vaikuttaa yhtälöön.
– Kohta suurin osa meistä on yli 65-vuotiaita, ja silloin on enemmän aikaa liikkua luonnossa. Se on hyvä asia monenlaisen hyvinvoinnin kannalta.
Kaupungin visioon kuuluu myös turismi. Kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden nähdään saapuvan retkeilypääkaupunkiin tutustumaan järvi- ja luontokohteisiin kansallispuistojen tapaan.
Avaa kuvien katselu
Hervannan Suolijärvi rantaa pitkin kulkevine luontopolkuineen on eteläisen Tampereen suosituimpia kohteita. Kuva: Juha Kokkala / YleKatse Länsi-Tampereelle ja Kauppiin
Tampereen retkeilypalveluiden historia on varsin lyhyt. Niitä on tuotettu järjestelmällisesti vasta vuodesta 2017.
– Siksi myös palvelurakenteessa on vielä selviä alueellisia puutteita. Siinä mielessä kohdeverkoston koon kaksinkertaistaminen on itse asiassa melko maltillinenkin tavoite, pohtii Tampereen metsätalouspäällikkö Anne Tuominen.
Ekokumppanien Petri Mäkelä näkee parannustarpeita esimerkiksi Kauppi-Niihamassa ja läntisellä Tampereella.
– Länsi-Tampere on tiiviisti rakennettu, ja sieltä on ollut hieman vaikea löytää sopivia alueita retkeilypalveluille. Väkeä ja kysyntää kyllä niille kyllä on.
Kauppi-Niihamassa keskustan lähellä on yli 800 hehtaarin metsäalue, jonka suojelemiseksi on viime aikoina tehty useita aloitteita. Moni haluaisi rauhoittaa suositun ulkoilumetsän kokonaan lisärakentamiselta. Petri Mäkelän mukaan Kaupissa pitäisi alueen koon ja käyttäjien määrän vuoksi olla enemmän ja selkeämpiä luontopalveluita.
– Missään nimessä sinne ei kuitenkaan retkeilypalveluohjelman puitteissa rakennettaisi mitään luontoarvoja heikentävää.
Avaa kuvien katselu
Kaupin rannoilta avautuu näkymä Näsinselälle. Kuva: Juha Kokkala / YleRaha ratkaisee
Retkeilyverkoston koon tuplaamiseen tarvitaan euroja. Tampereen taloustilanne on kehno, ja niinpä retkeilyn palveluohjelmassa kehitysaskeleet otetaan kaupungin vuosibudjettien ehdoilla.
– Nykyinen palvelutaso on rakennettu kustannustehokkaasti, ja samalla linjalla on tarkoitus jatkaa, sanoo metsätalouspäällikkö Anne Tuominen.
Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) vastaa retkeilypalveluohjelman poliittisesta valmistelusta, ja on innokas luonnossa liikkuja itsekin.
– Retkeilyyn panostaminen on kaupungille varsin edullista ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin lisäämistä. Kasvavaan kysyntään pyritään vastaamaan palvelu- ja rahoitustason nostolla, josta päätetään vuosittain budjetin yhteydessä erikseen, Mustakallio sanoo.
Kokonaisuuden toteuttaminen edellyttäisi lisärahoitusta keskimäärin 310 000 euroa vuodessa suhteessa vuoden 2026 budjettiesitykseen.
Tampereen retkeilypalveluiden rakenteet vuoden 2025 lopussa
• 30 taukopaikkaa
• 9 laavua
• 25 liiteriä
• 62 km retkeily- ja luontopolkureittejä
• 1,9 km esteettömiä luontopolkureittejä
• 2 kpl esteettömiä katselulaitureita
• 11 km maastopyöräreittejä
• 50 km melontareittejä
• 18 kpl kuivakäymälöitä
Koko ohjelman toteuttamisen kustannusarvio on yhteensä noin 7,7 miljoonaa euroa. Ohjelmakaudella kunnossapidon kustannukset olisivat keskimäärin 560 000 euroa vuodessa ja investointeja tehtäisiin noin 210 000 eurolla vuodessa.
– Itselleni on päivänselvää, että jokainen euro, joka tähän satsataan, tuottaa itsensä kymmenkertaisena takaisin eri suunnilla, vakuuttaa Ekokumppanien Petri Mäkelä.
Retkeilyn palveluohjelman luonnokseen voi antaa kehitysehdotuksia ja palautetta 3. marraskuuta asti.