Todellinen luovuus syntyi Mellerin mielestä marginaalissa.
– Jos joutuu taistelemaan paikastaan, siitä kestävästä kamarasta vaikka housut kuinka lepattais tuulessa, se kehittää kekseliäisyyttä ja ideoita.
Kirjailija ja runoilija Arto Melleri oli haastattelun hetkellä 38-vuotias ja ehtinyt paljon. Ensimmäisen runokokoelmansa, vuonna 1978 julkaistun Schlaageriseppeleen myötä hän oli noussut yhdeksi sukupolvensa merkittävimmistä runoilijoista.
Käsikirjoittajana Melleri debytoi jo 16-vuotiaana kirjoittaessaan kuunnelman Seita vuonna 1969.
70-luvun lopussa huomiota toi myös kohuttu näytelmä Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet, jonka yksi käsikirjoittajista Melleri oli. Finlandia-palkinnon Melleri sai vuonna 1991 Elävien kirjoissa -runokokoelmastaan.
Boheemi elämäntyyli ja päihteet leimasivat Mellerin elämää. Mediassa esiin nousivat välillä enemmän viinanhuuruiset tapahtumat kuin kirjalliset saavutukset. Nyt löytynyt haastattelu on kuvattu neljä vuotta ennen onnettomuutta, jossa Melleri loukkaantui vakavasti.
– Mua henkilökohtaisesti on aika paljonkin harmittanut se mielikuva juoppoboheemista, mitä hänestä edelleen elätellään. Hänhän oli myös yksi sukupolvensa tuotteliaimpia kirjailijoita ja kirjoittaessaan ahkera sekä erittäin kurinalainen ja erittäin skarppi, kuvailee Mellerin useasti tavannut ja haastattelun tehnyt toimittaja Axa Sorjanen.
Avaa kuvien katselu
Arto Melleri kotonaan vuonna 1980. Kuva: Yle Arkisto
Mellerin haastattelu on leikkaamatonta raakamateriaalia, joka kuvattiin 70-luvun suomirockista kertovaa Kuka mitä häh -sarjaa varten.
Nauha on osa yli sadan tunnin raakamateriaalien varastoa, jotka Axa Sorjanen pelasti kollegansa kanssa tuotantoyhtiönsä konkurssipesästä. Ne sisältävät suomalaisen rockin keskeisten tekijöiden ja taustavaikuttajien haastatteluita, joita Sorjanen teki 90-luvulla suomirockin historiaa käsitelleitä dokumentteja varten.
Vuosien 2014 ja 2015 aikana haastattelut julkaistiin Elävään arkistoon Suomirockin sensuroimaton historia -kokonaisuuteen. Mukana on artisteja kuten Ville Valo, Maija Vilkkumaa, Juice Leskinen ja Michael Monroe sekä taustavaikuttajia kuten Love Records -levy-yhtiötä perustamassa ollut Otto Donner.
Mellerin haastattelusta julkaistiin tuolloin vain ensimmäiset puoli tuntia, koska toisella nauhalla ollut haastattelun loppuosa oli kadoksissa. Sorjanen muistelee, että nauhaa oli aikoinaan lainattu ainakin Melleristä kertovan dokumentin tekoon.
Tänä keväänä nauha lopulta löytyi, kun Sorjanen kävi läpi tavaroitaan muuton yhteydessä. Nauha digitoitiin Ylen arkistossa ja julkaistaan nyt Elävään arkistoon.
Kapinallisuus kesyyntyy
Mellerin analyyseista löytyy tarttumapintaa vielä kolmenkymmenen vuoden jälkeenkin.
– Ne ovat täysin paikkansapitäviä tässäkin päivässä, vaikka sekä nuorisokulttuuri, että kaikki tiedonvälityksen ympäristö on muuttunut somen ja digitaalisen ajan myötä täysin, Axa Sorjanen sanoo.
Sorjanen luonnehtii Melleriä sanavalmiiksi ajattelijaksi, joka haastoi myös toimittajaa. Haastattelun ensimmäisessä puolikkaassa Melleri muun muassa kehotti Sorjasta kysymään parempia kysymyksiä.
Melleri ei haastattelussa lämmennyt ajatukselle rockin erityisestä kapinallisuudesta, vaan kyseenalaisti sen. Radikaalistakin musiikista tulee suosion myötä valtavirtaa ja kapinallisuus kesyyntyy, hän pohti.
Genreille uskollisuuden sijaan Melleri näki enemmän potentiaalia taiteenlajien välisissä kohtaamisissa:
– Me takerrutaan liian helposti kaikkiin lajityyppeihin, kun kysymys aina jossain tapahtumisessa on lajityyppien murtumisesta ja rajojen ylittämisestä. Ja siitä epävarmuudesta, jota me tunnetaan, ei kenenkään maalla.
Alakulttuureissa on liikkeelle paneva voima
Mellerin näkemys kulttuurista haastoi ajatuksen yhtenäisestä nuorisokulttuurista ja korosti monimuotoisuuden, marginaalien ja yksilöllisen ilmaisun merkitystä kulttuurin uudistumisessa.
Nuorisokulttuuri liittyi hänen mielestään taloudellisen hyvinvoinnin aikana lähinnä kaupalliseen kulutukseen ja länsimaisten ilmiöiden kopioimiseen.
Alakulttuureissa hän näki liikkeellepanevan voiman, sillä omasta paikasta taisteleminen kehitti hänen mielestään luovuutta.
Melleri korosti omaperäisyyden merkitystä. Menestysreseptien jäljittelylle hän ei lämmennyt.
– Mua kiinnostaa jonkinlainen alkuperäinen viesti, joku juttu joka on persoonallista ja silti yleispätevää.
Melleri loukkaantui vakavasti vuonna 1998 jäätyään auton alle, mutta pystyi vielä jatkamaan kirjoittamista. Hän kuoli tapaturmaisesti vuonna 2005. Viimeiseksi tv-esiintymiseksi jäi esitys Ylen runoraadissa.
Katso Arto Mellerin haastattelut kokonaisuudessaan alta.
Haastattelut löytyvät myös Axa Sorjasen toimittamasta artikkelista sekä Areenasta.
Haastattelun ensimmäisessä osassa Melleri muistelee suomenkielisen rockin läpimurtoa.Haastattelun toisessa osassa Melleri analysoi suomalaista rock-kulttuuria ja nostaa esiin taiteenlajien kohtaamisen merkityksen.
Katso Suomirockin sensuroimattoman historian videoita Elävän arkiston sivuilta.
Mukana ovat esimerkiksi Ville Valo, Juice Leskinen, Andy McCoy, Michael Monroe, Jonna Tervomaa, Eicca Toppinen, Pertti Neumann, Esa Holopainen, Jimi Tenor, J. Karjalainen, Pauli Hanhiniemi, Teijo ”Twist Twist” Erkinharju, Heikki Harma, Kauko Röyhkä, Dave Lindholm, Liisa Akimoff, Remu Aaltonen, Pave Maijanen sekä Eppu Normaalin Pantse ja Martti Syrjä.