Ranualle suunniteltu Suhangon monimetallikaivos harkitsee dieselkäyttöisten kiviautojen korvaamista sähköisillä kuljettimilla.

Kaivosauto ajaa Kevitsan kaivosalueella maaliskuussa 2022.

Avaa kuvien katselu

Malmia ja sivukiviä kuljetetaan kaivoksilla yleensä valtavilla kiviautoilla. Kuva on otettu Kevitsan kaivoksella Sodankylässä vuonna 2022. Kuva: Annu Passoja / Yle

Suhangon kaivosyhtiö harkitsee malmin kuljetuksen sähköistämistä. Suhanko Arctic Platinum Oy selvittää ratkaisua, jossa malmi siirtyisi louhokselta rikastamoon sähkökäyttöisillä kuljettimilla eikä dieselillä käyvien kiviautojen kyydissä.

Ranualle Etelä-Lappiin suunnitellun kaivoksen investointipäätös tehdään vuoteen 2027 mennessä.

Motiivina on maajohtaja Juha Rissasen mukaan ilmastopäästöjen vähentäminen, jota Pohjoismaissa tarjolla oleva edullinen ja päästötön sähkö helpottaa.

– Tuolla konstilla hiilijalanjäljen pienentäminen onnistuisi tehokkaasti, sitä vastuulliset rahoittajatkin tänä päivänä toivovat. Olemme alustavasti arvioineet, että kaivoksen hiilipäästöt putoaisivat seitsemäsosaan.

Sähkökuljetinten käyttö on osa kannattavuusselvitystä, joka valmistuu ensi kesään mennessä. Saako ilmastoystävällisempi ratkaisu olla kalliimpi kuin fossiilienergiaan perustuva, sitä Rissanen jää aprikoimaan.

– Sitä ollaan mietitty itsekin, että missä se raja kulkee. Niin kauan kuin toiminta saadaan kannattavaksi, otamme mieluummin käyttöön kestävän ratkaisun, koska tulevaisuudessa tällaista edellytetään varmasti yhä enemmän.

Energiaa kuluu valtavasti, kun arviolta 10 miljoonaa tonnia malmia vuosittain liikkuu Suhangon kaivoksella paikasta toiseen. Sivukiveä pitäisi siirrellä jopa neljä kertaa suurempi määrä. Myös sivukivet liikkuisivat sähkön voimalla.

Kaivoskoneita vaihdetaan nyt sähköisiin

Kaivoksen suurin energiasyöppö on rikastamo kiviainesta jauhavine myllyineen. Juha Rissasen mukaan kuljetukset ovat energiankulutuksessa kakkosena.

Kuljettimia on käytetty maailman isoissa kaivoksissa jo pitkään, mutta Suomessa Suhangon kaivoksen ratkaisu olisi ensimmäinen laatuaan.

Monet maailman kaivoksista ovat jo vaihtaneet kiviautot ja työkoneet sähköisiin. Vuonna 2019 uutisoitiin täysin sähköistetystä kaivoksesta Kanadassa.

Maajohtaja Rissanen sanoo, että uudessa kaivoksessa mahdollisuuksia on enemmän kuin jo käynnissä olevassa.

– Jos kaivos ja tiestö on suunniteltu kiviautokuljetusten pohjalle, on hyvin vaikea muokata sitä jälkikäteen toiseksi. Paras tilanne on tehdä ratkaisut silloin, kun kaivosta suunnitellaan.

Vaikka rikastamo ja materiaalin siirto toimisivat sähköllä, jotkut Suhangon työkoneet tai ajoneuvot kulkisivat perinteisillä polttoaineilla. Täysin sähköistettyä kaivosta ei siis ole luvassa.

Kaivosteollisuus ry:n mukaan kaivosalan sähköistämistä hidastaa hallituksen päätös korottaa sähköveroa. Hallitus esittää, että kaivokset palautetaan alemmasta sähköveroluokasta yleiseen sähköveroluokkaan.

Kaivosyhtiö lupaa ksantaattivapaan jäteveden

Ranualla on tarkoitus louhia kolmesta monimetalliesiintymästä muun muassa palladiumia, platinaa, kuparia, nikkeliä ja kultaa sisältävää malmia.

Suhangon kaivos sai ympäristö- ja vesitalousluvan kesäkuussa. Tuossa luvassa suunnitelmat vielä perustuivat autokuljetuksiin. Luvasta on jätetty useita valituksia Vaasan hallinto-oikeuteen.

Monia huolestuttaa esimerkiksi kaivosyhtiön suunnitelma laskea puhdistetut jätevedet 50 kilometrin pituista purkuputkea pitkin Kemijokeen. Kaivosyhtiö aikoo ottaa muiden puhdistusmenetelmien lisäksi käyttöön ksantaattien hajotusmenetelmän.

Suhangon kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö Erkki Kantola vakuuttaa, että vesieliöille haitallisia ksantaatteja ei pääsisi Suhangon kaivokselta jäteveden mukana Kemijokeen. Rikastuksessa käytettävien ksantaattien ympäristöhaittoihin on havahduttu viime vuosina.

Vaahdotuksessa käytettävä ksantaatti on vesieliöille hyvin haitallinen. Kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö Erkki Kantola on vakuuttanut, ettei ksantaatteja pääse jäteveden mukana.

Maajohtaja Juha Rissanen ei kerro tarkemmin hajotusmenetelmästä, jota Metso Outotec kehittää. Happokäsittelystä ei kuitenkaan ole kyse.

– Tätä menetelmää ollaan vasta kehittämässä, eikä sellaista ole käsittääkseni käytössä Euroopassa. Emme halua kertoa siitä tarkemmin ennen kuin se on suunniteltu ja kokeiltu riittävällä tarkkuudella.

Kaivosyhtiöb tavoitteena on aloittaa rakennustyöt vuonna 2027. Yhtiö aikoo hakea myös EU:n strategisen hankkeen asemaa vielä tänä vuonna.