Vailla vakinaista asuntoa ry:n mukaan sosiaaliturvan heikennykset yhdistettyinä hintojen nousuun ovat ajaneet kodittomiksi myös uusia ihmisryhmiä, kuten opiskelijoita ja eläkeläisiä.
Kuvituskuva Hietaniemenkadun palveluyksiköstä, jonne täysi-ikäiset helsinkiläiset miehet ja naiset voivat tulla hätämajoitukseen. Paikkoja on kuusikymmentä. Miia Sirén
– Jo viime keväänä muutamia opiskelijoita ajautui asunnottomille tarkoitettuihin hätämajoituspaikkoihin. Ja myös vanhuksia, siis eläkkeellä olevia ihmisiä, Vailla vakinaista asuntoa ry:n (VVA) viestintäpäällikkö Erja Morottaja kertoo.
Asunnottomuus on lisääntynyt reilusti. Pelkästään vuonna 2024 ilman suojaa yöpyvien ihmisten määrä on noussut 50 prosenttia.
Morottajan mukaan hallituksen sosiaaliturvaan kohdistuneet leikkaukset näkyvät suoraan asunnottomuuden kasvuna. Samalla kun tukia on leikattu, asumiskustannusten lisäksi monet muutkin kustannukset ovat samalla nousseet.
Morottajan mukaan monien toimeentulo ei enää yksinkertaisesti riitä perustarpeisiin. Tämä on johtanut siihen, että myös ”uudet ryhmät”, joiden ei ole perinteisesti ajateltu olevan asunnottomuusuhan alaisia, ovat yhä useammin vaarassa jäädä kodittomiksi.
Asunnottomaksi jää nykyään yhä useammin esimerkiksi työssäkäyviä, opiskelijoita ja eläkeläisiä, Morottaja kertoo. Hänen mukaansa näissä tilanteissa opiskelija tai eläkeläinen usein kertoo, ettei hänellä ole minkäänlaista turvaverkostoa elämässään.
– Opiskelija on tullut toiselta paikkakunnalta tänne, eikä hänellä ole tuttavia tai sukulaisia, joiden puoleen kääntyä.
Hesperian esplanadin yleisövessa. Kuvituskuva. Henri Kärkkäinen
– Tai sitten kyseessä on vanhus, joka on ehkä muistisairas ja jonka tilannetta ei ole huomattu. Sitten vuokranmaksu on unohtunut, ja ihminen on ajautunut tilanteeseen, jossa hän on menettänyt asuntonsa eikä hänellä ole mitään paikkaa minne mennä.
Morottaja kertoo konkreettisen esimerkin yökeskus Kalkkersista, joka toimii VVA:n tiloissa talvikaudella iltakymmenestä aamukuuteen. Kalkkersissa ei ole varsinaisia majoituspaikkoja, mutta siellä on sohvat, joilla asunnottomat voivat nukahtaa.
– Kun paikka menee kiinni, osa ihmisistä lähtee töihin. Voi vaan kuvitella, kuinka rankkaa se on, kun ei pääse kunnolla lepäämään, hän sanoo.
”Lumipalloefekti”
Morottajan mukaan asunnottomuuteen liittyvässä keskustelussa ongelmia yksinkertaistetaan, ja asunnottomuus nähdään yksilön omana epäonnistumisena.
Ihmisiä esimerkiksi kehotetaan hakemaan halvempia asuntoja, vaikka niitä ei ole tarpeeksi saatavilla. Morottajan mukaan ihmiset saattavat usein myös kyseenalaistaa sitä, miksi ihmisten pitää asua kalliimmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä.
– Jos ottaisi jostakin kauempaa asunnon, saisi ehkä sen vuokran pikkuisen halvemmalla, mutta töihin pääseminen hankaloituisi. Ei kulkeminenkaan ole ilmaista ja joukkoliikennemaksut ovat aika korkeita.
Morottajan mukaan tilanteiden ei ylipäätään pitäisi antaa kriisiytyä yksilön kohdalla niin pitkälle, että hän jää asunnottomaksi. VVA haluaakin panostaa ennaltaehkäisevään työhön, johon voivat kuulua esimerkiksi mielenterveyden tuki, erilaiset velkajärjestelyt ja päihdekuntoutus.
– Se on sellainen lumipalloefekti, että ongelmat lähtevät usein liikkeelle aika pienestä.
Asunnottomuus voi itsessään altistaa päihdeongelmalle. Kuvituskuva. Henri Kärkkäinen
Ennaltaehkäisevänä työnä VVA:lla on ollut esimerkiksi Stop häädöille -hanke, jossa on koulutettu vuokranantajia, vuokrataloyhtiöitä ja isännöitsijöitä tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään häätöuhkia niiden varhaisvaiheessa.
VVA on toivonut myös ulosottolain muuttamista siten, että henkilön joutuessa ulosottoon vuokravelka olisi ensimmäinen asia, jota sieltä alettaisiin lyhentää. Tämä helpottaisi pääsyä takaisin asumisen pariin.
Morottaja muistuttaa, että vaikka ihmisen asunnottomuuden taustalla olisivatkin elämänhallintaan liittyvät asiat, kuten päihteet tai mielenterveysoireilut, se ei vie pois henkilön avun tarvetta. Hän muistuttaa myös, että ”kun lapsilta kysytään, että mikä sinusta tulee isona, ei kukaan nyt sano, että mä haluan asunnottomaksi”.
– On klisee sanoa, että asunnottomatkin ovat jonkun lapsia, äitiä, isiä ja setiä, mutta se pitää paikkaansa. Toivottavasti se auttaa meitä kaikkia ymmärtämä