Ruokalähetin työn arkea on valokuvattu museoon. Näyttely on auki Hotelli- ja ravintolamuseossa ensi toukokuuhun asti.
Näyttelyssä on myös tekstinä kertomuksia lähettien arjesta. Ne on kirjoitettu englanniksi.
Valokuvaaja Yehia Eweis kuvaa museokuvia työkseen.
– Hienoa, että ruokalähetit saivat oman valokuvanäyttelyn. Ruokalähettien toiminta on muuttanut paljon ravintola-alaa, Yehia Eweis sanoo.
Hän seurasi kolmen ruokalähetin työpäivää.
– Poljin pyörällä lähettien perässä. Kyllä siinä hiki tuli, Eweis sanoo.
Valokuvaaja Yehia Eweis kuvasi Ghulam Murtazan, Mustafan ja Alexander Oyeniyin työskentelyä.
Lisäksi museo haastatteli Fakhrul Dalimia, Boniface Mutindia ja Alexander Oyeniyiä.
Ruokalähettiyhtiöt Wolt ja Foodora lahjoittivat museolle lähettien työvälineitä. Ne on tallennettu museon kokoelmiin.
Valokuvaaja Yehia Eweis polki pyörällä lähettien perässä, kun hän otti kuvia. Päivi Remes
Työ on kiireistä lounas- ja ilta-aikoina. Välillä ruokalähettiä väsyttää, välillä taas on liian hiljaista. Yehia Eweis / Hotelli- ja ravintolamuseo
Hyviä ja huonoja puolia
Lähettien haastatteluissa puhuttiin työn arjesta ja lähettien asemasta.
Työn hyvä puoli on se, että se on itsenäistä ja joustavaa. Työhön voi yhdistää esimerkiksi opiskelua ja perhe-elämää.
Huonoja asioita ovat esimerkiksi huono palkka ja epävarma tulevaisuus. Työvuoroista täytyy myös kilpailla toisten lähettien kanssa.
Haastatteluissa korostui myös maahanmuuttajien asema. Lähetin työ voi olla monelle ainoa mahdollisuus työhön, jos suomen kielen taito on vielä heikko.
– Minuun teki suuren vaikutuksen lähettien iloinen asenne, kun he kohtasivat asiakkaita, valokuvaaja Yehia Eweis kertoo.
Museo suunnittelee näyttelylle jatkoa.
Ruokaläheteistä tuli yhä tärkeämpiä, kun oli koronapandemia. Ihmiset tottuivat silloin tilaamaan ruokaa työpaikoille ja kotiin. Yehia Eweis / Hotelli- ja ravintolamuseo
Kuvassa on Mustafa työssään. Iso osa ruokaläheteistä on maahanmuuttajia. Yehia Eweis / Hotelli- ja ravintolamuseo