Saimaannieriää ei voi pitää enää Suomen uhanalaisimpana kalakantana. Johtava kalatalousasiantuntija Teemu Hentinen Pohjois-Savon ely-keskuksesta kertoo Metsähallituksen tiedotteessa, että saimaannieriä lisääntyy luonnossa ilman ihmisen apua useilla alueilla Kuolimolla sekä Etelä- ja Länsi-Saimaalla.
– Uhanalaisista kaloista järvilohen tilanne on paljon heikompi, Hentinen sanoo.
Syksyn saimaannieriän emokalojen pyynti alkoi lupaavasti, vaikka rysät sijoitettiin kokonaan uusille alueille Luonterille Mikkelin ja Juvan alueille. Emokalapyyntiä tehdään pääasiassa nieriän rauhoitusalueen ulkopuolella.
Kun Metsähallitus koki emokalojen pyyntiin asetetut rysät, tuloksena oli iloinen yllätys, sillä Luonterista saatiin heti 12 kookasta saimaannieriää.
Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus keräävät saimaannieriän mätiä ja maitia talteen kolmatta syksyä peräkkäin. Luonnonvarakeskus lypsää pyydystetyt emokalat, minkä jälkeen ne palautetaan sinne mistä ne on pyydetty.
Emokalapyynti kestää lokakuun loppuun. Tavoitteena on monipuolistaa kalanviljelylaitoksissa elävää emokalaparvea, jotta saimaannieriä on geneettisesti turvassa ja tuki-istutuksia pystytään tekemään. Tuki-istutuksilla pyritään palauttamaan saimaannieriän kantaa alueille, joilla se on esiintynyt, mutta hävinnyt ihmisen toiminnan takia.
Erityisasiantuntija Teijo Hyytiäinen Metsähallituksesta kertoo tiedotteessa, että tänä syksynä on saatu istutettua pieni erä nieriänpoikasia rauhoitusalueiden ulkopuolelle Yövedellä Ristiinassa ja Ruokovedellä Puumalassa.
Saimaannieriää elvytetään Pro saimaannieriä -hankkeella, jonka päärahoittajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ely-keskukset, Metsä Group ja Nestorisäätiö.
Viime syksynä pyynnit kohdistettiin Yövedelle ja Ruokovedelle, joista saatiin yhteensä 41 kalaa, ja tulosta pidettiin erittäin lupaavana. Viime syksynä pyydettyjä emokaloja merkittiin lähettimillä, jotta niiden liikkeitä voidaan seurata.