Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa esitetään ”radikaalin arkipäiväistä” selitystä sille, miksi ihmiskunta ei ole löytänyt ulkoavaruudesta älyllistä elämää.
Tuoreessa vertaisarvioimattomassa tutkimuksessa tieteilijät pohtivat mahdollisuutta, jossa kotigalaksissamme Linnunradassa on vain vaatimaton määrä älykkäitä sivilisaatioita, joiden teknologia ei ole merkittävästi ihmiskuntaa edellä.
Tutkittuaan kosmista naapurustoaan jonkin aikaa heikoin tuloksin avaruusoliot kyllästyvät ja lakkaavat vaivaamasta itseään avaruusmatkailulla, mikä tekee heidän havaitsemisestaan vaikeaa.
– Ajatuksena on, että he ovat meitä kehittyneempiä, mutta eivät kovin paljoa. Se on kuin omistaisi iPhone 42:n iPhone 17:n sijaan, Marylandin yliopiston vanhempi tutkija, tohtori Robin Corbet sanoo brittilehti The Guardianin mukaan.
– Tämä hypoteesi tuntuu mahdollisemmalta ja luonnollisemmalta, koska se ei ehdota mitään kovin äärimmäistä, hän jatkaa.
Corbet keksi hypoteesinsa pohdittuaan tutkijoiden selityksiä niin kutsutulle Fermin paradoksille. Fermin paradoksilla viitataan ristiriitaan avaruusolentojen olemassaoloon viittaavien todisteiden puutteen ja maailmankaikkeuden koon ja iän välillä.
Paradoksille on esitetty vuosien saatossa useita erilaisia selityksiä. Avaruusolennot ovat joko teknologisesti liian kehittyneitä, jotta heidät voitaisiin havaita, ehkä kotiplaneettamme on kosmisesti eristetty eläintarha tai ehkä Maa on ainoa planeetta jossa on älyllistä elämää.
Corbetin esittämän ”radikaalin arkipäiväisyyden periaatteen” mukaan Maan ulkopuoliset sivilisaatiot ovat saavuttaneet teknologisen tasanteen, jossa ne eivät ole meitä paljoa edellä.
– Heillä ei ole valoa nopeampia avaruusaluksia, heillä ei ole käytössä pimeään energiaan tai aineeseen perustuvia koneita tai mustia aukkoja, eivätkä he valjasta uusia fysiikan lakeja, Corbet luonnehtii Guardianille.
Jos näin olisi, ulkoavaruuden sivilisaatioilla olisi vaikeuksia heijastaa tehokkaita lasersäteitä kauas avaruuteen, eivätkä ne matkustaisi planeetoilta toisille. Ne voisivat tutkia avaruutta robottiluotaimilla lyhyen aikaa ja lopulta kyllästyä, tutkimuksessa esitetään.
Brittiläisen Jodrell Bankin astrofysiikan keskuksen johtaja, professori Michael Garrett on lehden mukaan mielissään tuoreesta näkökulmasta, mutta suhtautuu siihen varauksella.
– Se heijastaa hyvin inhimillistä apatiaa muuhun kosmokseen. Minun on vaikea uskoa, että kaikki älyllinen elämä olisi niin tasaisen tylsää. Mikä tahansa teknologinen tasanne voisi olla paljon tasoamme korkeammalla, Garrett kommentoi.