Hieraisitko silmiäsi otsikon nähdessäsi? Niin minäkin, kun luin asiasta tieteellisestä artikkelista.
Siruetanoissa on joukko melkoisen suurikokoisia lajeja. Monet niistä ovat haitallisia vieraslajeja, kuten Jyväskylässä esiintyvät espanjansiruetana ja mustasiruetana. Kotipuutarhurit tietävät, että etanat ovat lähes kaikkiruokaisia kasvinsyöjiä. Niille kelpaavat myös sienet, karike, raadot ja ulosteet.
Yllättävää sen sijaan on, että nämä nilviäiset kykenevät saalistamaan eläviä selkärankaisia. Siruetanoiden on havaittu purevan, tai paremminkin raastavan, pesissä olevien linnunpoikasten ihoa, mikä heikentää poikasten kuntoa ja voi aiheuttaa niiden kuoleman.
Lintujen munatkaan eivät ole etanoilta turvassa. Siruetanat suosivat maassa tai lähellä maanpintaa olevia linnunpesiä. Niitä on löydetty Keski-Euroopassa muun muassa pensaskertun, keltasirkun ja sirittäjän pesistä. Suomalaisista havainnoista ei ole tietoa.
Lintuvanhemmille ei näytä kehittyneen puolustautumiskeinoja etanoita vastaan, mikä viittaa siihen, että ilmiö on harvinainen. Toisaalta tiedetään, että etanat ovat käyneet myös pesistä pudonneiden munien ja poikasten kimppuun.
Etanoiden lintusaalistus lienee pääosin sattuman sanelemaa: tilaisuus on tehnyt varkaan. Ilmiö on kuitenkin hyvin vähän tutkittu, joten kaikki lukijoiden havainnot ovat hyödyllisiä. Ja muistaa kannattaa, että monet siruetanat, kuten hyvin yleinen metsäetana sekä useimmat muut etanalajit eivät ole elävistä selkärankaisista kiinnostuneita.
Männylläkin on maisemaa elävöittävä ruska
Ruska on useimpien meidän odottama syksyn ilopilleri, sillä keltaista ja punaista hehkuva maisema virkistää mieltä. Päättymässä olevan kasvukauden lehtipuiden ruska oli syyskuussa vasta alkamassa, kun taas männyn ruska oli jo hyvässä vauhdissa.
Männyn ruskan huomaa parhaiten taimikoissa tai suoalueilla, siis paikoilla, joissa kasvaa enimmäkseen pienikokoisia mäntyjä.
Mänty on ikivihreä havupuu ja kasvattaa vuosittain uudet versot oksien kärkiin ja näihin versoihin neulasia: syntyy vuosikasvaimia ja niihin neulasten vuosikerrat.
Vaikka mänty on ikivihreä, yksittäiset neulaset eivät kuitenkaan elä kuin kolmesta viiteen vuotta. Neulasten ikä vaihtelee kasvupaikan mukaan. Ruskaan valmistautuva mänty ottaa talteen vanhimmassa neulasvuosikerrassa olevat ravinteet, jolloin neulaset kellastuvat, ja lopulta mänty karistaa yhden kokonaisen vuosikerran neulaset oksistaan.
Elävässä männyssä on toki aina myös vihreitä neulasvuosikertoja. Tämän takia männyn ruska on hauskan näköistä havunvihreän ja kauniin keltaisen kuvioidessa maisemaa. Lopulta keltaisten neulasten pudottua havupuumetsä palautuu puhtaan vihreäksi.
Lähetä kysymyksiä ja havaintoja luonnosta osoitteeseen jari.m.haimi@jyu.fi. Palstan asiantuntijoita ovat Jyväskylän yliopiston tutkijat Jari Haimi, Saana Kataja-aho, Atte Komonen, Minna-Maarit Kytöviita ja Jyrki Torniainen sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Heikki Helle, Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski ja luontokuvaaja Jussi Murtosaari.