Outokummun toimitusjohtaja Kati ter Horst. Kuvaaja: Tomi Parkkonen. Kuva: Outokumpu Oyj.
Sanna Marinin hallitus päätti kaivosveron käyttöönotosta vuoden 2022 budjettiriihessä, mutta se otettiin käyttöön vasta viime vuoden alussa. Sen keskeinen sisältö perustuu rojaltijärjestelmään: metallimalmien louhinnasta maksetaan 0,6 prosentin vero malmin sisältämän metallin maailmanmarkkinahinnan mukaisesta arvosta ja muista mineraaleista 0,2 prosenttia.
Veron tuotosta 40 prosenttia menee valtiolle ja 60 prosenttia sille kunnalle, jonka alueella kaivos toimii.
Kaivosveron säätämisen taustalla oli huoli verotulojen valumisesta ulkomaille ja siitä, että Suomi jäi pitkään ilman vastaavia rojalteja, joita peritään lähes kaikissa muissa mineraalivaltioissa.
Petteri Orpon hallitus esittää merkittävää muutosta kaivosveroon. Hallituksen esityksen mukaan veroa korotetaan kolmesta nelinkertaiseksi aikaisempaan nähden: metallisia kaivosmineraaleja koskeva vero nousisi 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin malmin sisältämän metallin verotusarvosta, ja muista mineraaleista perittävää tonnikohtaista veroa tarkistetaan vastaavasti.
Samalla hallitus suunnittelee muuttavansa kaivosveron tuoton jakoperustetta siten, että nykyinen kuntia suosiva jako käännettäisiin päinvastaiseksi. Uudessa mallissa valtiolle ohjautuisi jopa 80 prosenttia, ja kaivoskunnille jäisi vain 20 prosenttia verotuotosta.
Kaivosverolla iso vaikutus Outokummun toimintaan
Hallituksen kaavailema kaivosmineraaliveron korotus nykyisellä veropohjalla vaikuttaa merkittävästi Outokummun toimintaan, yhtiö kertoo tiedotteessaan.
Outokummun osalta kaivosmineraaliveron korotus nelinkertaiseksi, sähköistämistuen poisto ja sähköveroluokan muutos heikentävät Outokummun kannattavuutta noin 50 miljoonalla eurolla vuodessa. Tästä kaivosveron osuus on noin 27 miljoonaa euroa nykyisillä louhintamäärillä laskettuna.
Toimenpiteet vaikuttavat niin kaivoksen elinkaareen, kannattavuuteen kuin EU:n mineraaliomavaraisuuteen.
Outokummun Kemin kromikaivos on EU:n ainoa kromin lähde. Ferrokromiksi jalostettuna kromi on keskeinen raaka-aine ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Sen merkitys kasvaa jatkuvasti myös puolustus- ja energiateollisuuden kannalta.
Outokummun Kemin kaivosalue. Kuva: Outokumpu Oyj.
Tehdyn vaikutusarvion mukaan kaivosmineraaliveron korotus lyhentää Outokummun Kemin kaivoksen elinkaarta viidellä vuodella, sillä investoinnit päämalmion ulkopuolisiin varantoihin eivät olisi taloudellisesti kannattavia. Tämä vaikuttaisi koko kaivoksen elinkaareen ja tuotantoon.
Ferrokromin tuotannossa kaivoksen kustannusosuus on noin kolmannes. Kaivosmineraalivero sekä sähköveroluokan korotus nostavat Kemin kaivoksen lopputuotteena syntyvän pala- ja hienorikasteen kustannuksia noin 25 prosenttia.
Merkittävän kustannusnousun johdosta Outokumpu joutuu käynnistämään selvitystoimenpiteet kromirikasteiden tuomiseksi Suomeen. Toteutuessaan tämä vähentäisi Kemin kaivoksen tuotantoa.
”Kromi on kriittinen mineraali ruostumattoman teräksen valmistuksessa, ja oman, suomalaisen kromituotannon ansiosta olemme voineet valmistaa ferrokromia alan matalimmalla hiilijalanjäljellä. Kemi-Tornio-ekosysteemi on taannut kaivoksen arvontuoton ja sitä kautta verovaikutusten pysymisen Suomessa. Kromikaivoksemme Kemissä on toiminut alalla vastuullisuuden edelläkävijänä, ja nyt olemme tilanteessa, jossa joudumme hakemaan vaihtoehtoisia kromilähteitä muualta maailmasta”, sanoo Outokummun ferrokromiliiketoiminnan johtaja Martti Sassi.
Kemin kaivos siirtyy käyttämään massalouhintamenetelmää, jonka avulla esiintymä voidaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin ja tarkemmin.
Muutoksen myötä louhinnan määrä kasvaa ja korkeamman pitoisuuden malmeihin kohdistuva valikoiva louhinta vähenee. Louhintamäärään perustuva verotus on tässä yhteydessä ristiriidassa vastuullisen ja tehokkaan kaivostoiminnan kanssa.
Onko kaivosvero riippakivi investoinneille?
Outokummun mukaan heikko kannattavuus vaikuttaa koko arvoketjuun ja sitä kautta Outokummun Suomeen suunnittelemiin investointeihin läpi arvoketjun. Vero vaikuttaa 200 miljoonan euron investointiin uuteen hehkutus- ja peittauslinjaan Torniossa sekä Kemin kaivoksen hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuoden 2025 loppuun mennessä.
Hiilineutraaliuden saavuttaminen Kemin kaivoksessa on ollut Outokummulle miljoonien eurojen arvoinen investointi. Outokumpu on ollut tavoitteen saavuttamisen suhteen aikataulussa. Kustannuspaineen myötä yhtiö ei kuitenkaan voi toteuttaa tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltuja viimeisiä toimenpiteitä tänä vuonna, ja näin ollen hiilineutraaliuden saavuttaminen viivästyy.
”Mikäli kaivosveron veropohjaa ei tarkastella uudelleen ja kaivosvero nelinkertaistuu, investointisuunnitelmamme Suomeen eivät toteudu”, varoittaa sanoo Outokummun toimitusjohtaja Kati ter Horst.
Horstin mkaan kriittisten mineraalien saatavuus on tärkeää varmistaa Euroopassa, ja Outokummun uuden strategian yksi fokusalueista on vähäpäästöisen ferrokromin kasvaneeseen kysyntään vastaaminen.
”Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista kannattavuuden heikentyessä, ja erittäin valitettava asia vihreän siirtymän näkökulmasta.”
Horsin mielestä terästeollisuus on Euroopan kulmakivi, koska sitä tarvitaan puolustuksessa, infrastruktuurissa ja Ukrainan jälleenrakennuksessa.
”Outokummun Kemin kaivos on Europan unionin alueen ainoana kromikaivoksena erittäin keskeisessä roolissa turvaamassa vastuullisesti tuotetun kromin saatavuutta, omaa kromituotantoa sekä huoltovarmuutta. Jos kaivoksen toimintaa joudutaan ajamaan alas, länsimaisen kromimalmin saatavuus vaarantuu ja sitä myötä kerrannaisvaikutukset kasvavat”, Horst toteaa.
Toimitusjohtajan mukaan kaivosveron korotus nyt ehdotetulla metodologialla johtaa kohtuuttomaan lopputulemaa. Siksi on kriittisen tärkeää, että veropohjaa tarkastellaan uudelleen ja päätökset tehdään huolellisten vaikutusarvioiden pohjalta.
”Tehdyn tuoreen vaikutusarvioinnin tulokset antavat vahvan perusteen arvioida esitettyjä toimenpiteitä uudelleen”, Horst paaluttaa.