Syyskuussa menehtynyt Ari-Pekka Palmu teki elämänsä ehkä tärkeimmän ratkaisun jo 15-vuotiaana.
Luonto ja luonnonarvot ohjasivat valokuvaaja, kirjailija Ari-Pekka Palmun elämää loppuun saakka. Ari-Pekka menehtyi yllättäen nopeasti edenneen sairauden murtamana 17. päivänä syyskuuta 61-vuotiaana. Hän oli syntynyt 18. maaliskuuta 1964 Porissa.
Ari-Pekka Palmu teki elämänsä ehkä tärkeimmän ratkaisun jo 15-vuotiaana valitessaan mopon ja kameran välillä. Hän päätyi kameraan, joka seurasi häntä sitten aina niin työssä kuin vapaa-aikana. Yli 30 vuotta kestäneen työuransa Palmu teki Porin Rajala-Cameran myymäläpäällikkönä. Hänet opittiin tuntemaan niin valokuvauksen ammattilaisten kuin amatöörien piirissä. Hän oli erittäin ammattitaitoinen, tiesi kaiken valokuvauksesta ja auttoi ja neuvoi niin kameran hankinnassa kuin kuvaamisessakin.
Kamera oli aina Palmun repussa kalastus- ja metsästysreissuilla, joista monet suuntautuivat Lappiin, yleensä Kittilän Pokkaan, jossa hänellä oli tukikohta käytössään. Myös Lapissa hänellä oli laaja erähenkisten, paikallisten ihmisten ystäväpiiri.
Porin Toejoella lapsuutensa viettänyt Ari-Pekka sai kipinän luontoon vanhempiensa mökillä Pomarkun Isojärvellä, jossa hän vietti paljon aikaa. Hän kuului Porin Metsästysseuraan, ja toimi seuran sihteerinä 15 vuotta.
Luonto oli niin lähellä, että hän halusi rakentaa kotinsakin sen keskelle. Sopiva tontti löytyi Noormarkun Kivirannan kulmalta Iso-Löytyn vierestä. Vuonna 1989 rakennettua hirsitaloa ympäröivät metsät, järvet ja suot.
Ari-Pekan elämä oli loppua vuonna 2011, kun hän sai vakavan aivoinfarktin. Lääkärit arvioivat, että jos mies säilyy hengissä, niin ei hän ainakaan koskaan enää kävele. Ari-Pekan sisua ja peräänantamattomuutta kuvasi hyvin se, että hän kuntoutti itsensä kävelemään, ja monet arjen työt klapien tekoon saakka hän opetteli tekemään yhdellä kädellä.
Sairaus nosti Ari-Pekasta esiin myös kokonaan uuden puolen. Hänestä tuli kirjailija, jonka ensimmäinen teos Eräelämää kynällä, kameralla ja kiväärillä sai runsaasti kiitosta ja julkisuutta. Hienot kielikuvat ja tarinoiden kerronta tempasivat lukijansa mukaan eräretkille. Seuraava teos Erällä koko elämä jatkoi kirjasarjaa, jonka kolmas teos jäi kesken, mutta julkaistaneen postuumisti. Apuna ovat Palmun tarkat päiväkirjat, joita hän piti lapsuudesta saakka. Aikaisemmin hän oli kirjoittanut kolumneja ja tarinoita alan lehtiin.
Palmun loistavista luontokuvista syntyivät yhdessä toimittaja Esa-Pekka Avelan kanssa kirjat Sinitiainen ja Punarinta. Sinitiainen tilattiin muun muassa Oxfordin yliopiston kirjaston kokoelmiin. Palmu oli myös kokeilija, ja hän oli ensimmäisiä luontokuvaajia, joka kuvasi ja tutki lepakoita.
Ari-Pekkaa jäävät kaipaamaan äiti ja isä, tyttäret Anniina ja Pauliina, veli perheineen ja elämänkumppani Terttu.
Tapio Vallin
Kirjoittaja on Ari-Pekka Palmun ystävä.