Presidentti Vladimir Putin vaati sodan lopettamisen ehtona, että Ukraina luovuttaa Donetskin alueen hallinnan Venäjälle, kertoo Washington Post.
Vastineeksi Venäjä voisi luopua osista miehittämistään ukrainalaisalueista. Putinin kerrotaan esittäneensä vaatimuksensa presidentti Donald Trumpille puhelinkeskustelussa torstaina.
Putin on esittänyt aiemminkin aluevaatimuksia rauhan ehdoiksi.
Avaa kuvien katselu
Kartassa Venäjän miehittämä alue on merkitty punaisella värillä. Ukraina pitää yhä halussaan Donetskin alueen pohjoisosaa. Kuva: Aurora Ferm / Yle, lähde: Institute for the Study of War, AEI’s Critical Threats Project, Open Street Map, Mapcreator
Vaatimus Donetskin alueesta on valtava.
On syytä muistaa, että Itä-Ukrainassa sota alkoi jo yli vuosikymmen sitten, kauan ennen Venäjän vuoden 2022 suurhyökkäystä.
Donetskin alueen merkitys koko sodan kannalta on ollut aina kriittinen. Kyse on tällä hetkellä kahden Ukrainan hallussa pitämän kaupungin, Kramatorskin ja Slovianskin, hallinnasta
Näiden kaupunkien menettäminen olisi Ukrainalle sekä sotilaallinen että moraalinen katastrofi – ja samalla isku myös Ukrainaa tukevalle Euroopalle.
Avaa kuvien katselu
Kramatorskin asukas kävelee Venäjän iskussa tuhoutuneen talon edestä helmikuussa. Venäjä on tehnyt lukuisia tuhoisia ilmaiskuja Donetskin alueella sijaitsevaan Kramatorskiin. Kuva: Jose Colon / AOP
Raportoin Itä-Ukrainasta jännitteiden kasvaessa huhtikuun puolivälissä 2014.
Seurasin Slovianskissa, kun kommandopipoiset asemiehet esittelivät Ukrainalta kaappaamiaan panssariajoneuvoja Venäjän lippujen liehuessa ympärillä.
Vain muutamaa päivää aiemmin kapinalliset olivat Venäjän avustuksella vallanneet Slovianskin ja Kramatorskin hallintorakennuksia. Kaupungit liitettiin osaksi niin kutsuttua Donetskin kansantasavaltaa, joka oli käytännössä Venäjän luoma nukkevaltio.
Sota Itä-Ukrainassa oli alkamassa.
Ukraina vapautti Slovianskin ja Kramatorskin heinäkuun alussa 2014.
Siitä lähtien Ukraina on hallinnut näitä kaupunkeja, joiden merkitystä ei voi väheksyä sotaa käyvälle maalle.
Kun Ukrainan menetti aluepääkaupunki Donetskin hallinnan, se teki Kramatorskista alueen hallinnollisen keskuksen ja tärkeän asevoimien tukikohdan. Slovianskin sijainti tie- ja rautatieverkostojen varrella on taas avainasemassa suhteessa naapurialueisiin.
Ukrainan tulevaisuuden kannalta kaikkein merkittävintä on kuitenkin kaupunkien läheisyyteen rakennettu vahva puolustuslinja, joka on pitänyt Ukrainaa pystyssä ylivoimaiselta tuntuvaa vihollista vastaan.
Jos Ukraina menettäisi linnoittamansa alueen, Venäjän eteneminen kohti länttä helpottuisi oleellisesti. Sen tietää myös Putin.
Avaa kuvien katselu
Venäjä on julistanut kansainvälisen oikeuden vastaisesti kartassa näkyvät Ukrainan osat itseensä. Venäjä ei silti hallitse alueita kokonaisuudessan. Kuva: Aurora Ferm / Yle, lähde: Institute for the Study of War, AEI’s Critical Threats Project, Open Street Map, Mapcreator
Donetskin alueella on myös suuri symbolinen merkitys niin Venäjälle kuin Ukrainalle.
Putin perusteli hyökkäyssodan aloittamista 2022 juuri niin kutsuttujen Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen suojelemisella.
Venäjä on käytännössä vallannut Luhanskin alueen. Mutta maan olisi helpompi esittää vuosiksi pitkittynyt sota voittona, jos se saisi kummatkin alueet kokonaisuudessaan hallintaansa.
Ukrainalle taas kapinallisilta takaisin vallatut Kramatorskin ja Slovianskin kaupungit symboloivat vastarintaa ja kansan yhtenäisyyttä. Niiden luovuttaminen ilman taistelua söisi kansan moraalia.
Trump on näyttänyt ymmärrystä Venäjän vaatimuksille aiemminkin.
Washington Postin virkamieslähteiden mukaan Trumpin lähettiläs Steve Witkoff painosti Ukrainan valtuuskuntaa Donetskin luovuttamisesta perjantaina, kun presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Valkoisessa talossa.
– On aika lopettaa tappaminen ja tehdä SOPIMUS! [..] Antakaa molempien vaatia voittoa, antakaa historian päättää! Trump kirjoitti someviestissään Zelenskyin tapaamisen jälkeen.
Avaa kuvien katselu
Presidentit Volodymyr Zelenskyi ja Donald Trump lounastivat Valkoisessa talossa perjantaina. Kuva: Andrew Harnik/ / Getty
Trumpille on tärkeintä saada aikaan mikä tahansa sopimus, jota hän voi esitellä henkilökohtaisena voittonaan. Siksi Trump näyttää tukevan Putinia tämän karuista ennakkoehdoista huolimatta.
Alueluovutusten lisäksi Venäjä vaatii yhä muun muassa ehdotonta kieltoa Ukrainan liittymiselle sotilasliitto Natoon, maan asevoimien voimakasta rajoittamista sekä kieltäytymistä uskottavista turvatakuista.
Eurooppa karsastaa Venäjän aluevaatimuksia aselevon ehtona.
– Se on kuin myisi heille oman jalkansa vastineeksi tyhjästä, asiaa kommentoi korkea eurooppalainen virkamies yhdysvaltalaislehdelle.
Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen korostaa Ylelle, että Ukrainassa tulisi ensin saada aikaan aselepo.
Himasen mukaan sen varmistamiseksi lännen tulisi aseistaa Ukrainaa entistä voimakkaammin. Vasta kun Ukraina kykenee painostamaan Venäjää tarpeeksi rajusti rintamalla, Putin voisi suostua tulitaukoon.
Siksi Trumpin ilmoitus kieltäytyä Tomahawk-risteilyohjusten luovuttamisesta oli Himasen mukaan vaarallinen.
Vasta kun aseet ovat vaienneet, Venäjän kanssa voitaisiin neuvotella puhtaalta pöydältä rauhanehdoista.
Euroopassa jännitetäänkin nyt, mitä Trumpin ja Putinin kahden viikon sisälle suunniteltu tapaaminen Unkarin Budapestissä voi tuoda tullessaan.
Pahinta olisi, jos Putin saisi Trumpin vakuutettua, että Ukrainan on suostuttava aluevaatimusten lisäksi kaikkiin muihinkin Venäjän vaatimiin ennakkoehtoihin.
Silloin Venäjä saisi kaiken haluamansa. Se ruokkisi Kremlin halua jatkaa sotimista Euroopassa vastaisuudessakin.
Alla olevalla videolla Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen kertoo, miten hän tulkitsee Trumpin ja Putinin torstaina käymää puhelinkeskustelua.