Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kommentoi Unkariin kaavailtua Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tapaamista sanomalla, että Putinin kaltaisen sotarikollisen ei pitäisi olla tervetullut EU-alueelle.
– Katsotaan nyt, missä tapaaminen pidetään ja missä muodossa. On tietenkin selvää, että EU-alueelle tällaisen sotarikollisen kuin Putinin ei pitäisi olla tervetullut, hän sanoi saapuessaan Luxemburgiin EU:n ulkoministerikokoukseen.
STT kysyi Valtoselta Trumpin kommenteista, joiden mukaan Donbas tulisi jakaa nykyisten rintamalinjojen mukaan. Financial Times taas uutisoi sunnuntaina, että Trump olisi vaatinut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiltä koko Donbasin luovuttamista Venäjälle. Lehden mukaan Zelenskyin ja Trumpin viime viikon tapaaminen olisi myös sujunut ylipäätään kireissä tunnelmissa ja Trump olisi huutanut ja kiroillut Zelenskyille.
Valtosen mukaan Trump haluaa rauhaa Ukrainaan. Ukraina ei kuitenkaan tarvitse länneltä apua minkäänlaiseen antautumiseen, vaan vahvaan puolustautumiseen, hän sanoo.
Miten EU voi varmistaa, että Trump ei päädy Putinin linjalle?
– Kaikkein parhaiten vaikutamme asiaan niin, että vahvistamme Ukrainaa. Ukraina on osoittanut kyvykkyytensä paitsi vahvassa puolustustaistelussa, myös siinä, miten se on kasvattanut yhden kilpailukykyisimmistä puolustusteollisuuksista. Tästä hyötyvät kaikki, Valtonen sanoo.
Hänen mukaansa myös EU:n omaa pelotetta on samalla vahvistettava.
Myös EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi Luxemburgissa, ettei ole ”mukavaa”, että kansainväliseltä rikostuomioistuimelta ICC:ltä pidätysmääräyksen saanut Putin saapuu EU-maahan. Hän sanoi myös toivovansa, että Zelenskyi olisi mukana tapaamisessa.
Hän myös sanoi, että Putin ymmärtää vain voimaa ja Yhdysvalloilla olisi voimaa Putinin painostamiseen.
Sotakorvauslainasta haetaan sopua
EU on valmistellut Ukrainalle annettavaa 140 miljardin sotakorvauslainaa, joka on tarkoitus rahoittaa Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuotoilla. Keskustelut ovat yhä kesken, ja asiaa on määrä puida EU:n huippukokouksessa torstaina. Etenkin Belgia, jonka Euroclear-rahoituslaitoksessa valtaosa varoista sijaitsee, on ollut huolissaan sille mahdollisesti lankeavista oikeudellisista ja taloudellisista seurauksista.
Tiivistettynä laina toimisi niin, että EU antaisi Euroclearille nollakorkoisen velkasitoumuksen. Takauksen hoitaisivat EU-maat.
Jos yksi jäsenmaa – kuten pakotteiden kanssa venkoillut Unkari – päättäisi blokata venäläisten pakotteiden jatkon, pakotteet kuitenkin raukeaisivat ja Venäjä saisi mahdollisuuden vetää varansa pois.
Siksi EU-komissio on ehdottanut, että pakotepäätöksissä siirryttäisiin yksimielisten päätöksien sijasta määräenemmistöpäätökseen. Päätös on kuitenkin juridisesti hankala, ja STT:n tietojen mukaan keskustelu asiasta on yhä käynnissä EU:n juristien kesken.
– Meidän pitäisi saada ratkaisu aikaan ennen vuoden loppua, jotta Ukraina ei joudu vaikeaan tilanteeseen, mutta en tiedä, miten todennäköistä se on, eräs korkea EU-virkamies kuvaili.
Valtonen sanoi toivovansa, että lainasta saadaan sopu.
– On täysin oikein ja juridisesti perusteltua, että Venäjältä jäädytettyjä varoja käytetään sen aiheuttaman tuhon korvaamiseksi. Tähän löydetään kyllä varmasti oikeudellisesti kestävät ratkaisut.
Slovakia blokkaa pakotteita
EU valmistelee parhaillaan myös Venäjään kohdistuvaa 19. pakotepakettia, jossa EU haluaa muun muassa kieltää nesteytetyn maakaasun tuonnin vuoden 2027 alusta lähtien.
Pakotepaketin hyväksyntä on kuitenkin jumissa Slovakian vastustuksen vuoksi, ja onkin todennäköistä, että päätös tästäkin siirtyy torstain huippukokoukseen.
– Toivon, että saamme pakotteista sovun aikaan tällä viikolla EU-johtajien kokouksessa, Kallas sanoi.