Luke on kehittänyt suden kanta-arviointiin liittyvää mallinnusta useiden vuosien ajan. Kannanseurannan tärkein tavoite on seurata pari- ja laumareviirien määrää, sillä se kertoo kannan lisääntymispotentiaalista, kirjoittavat Luken tutkijat.
Takautuvasta päivittymisestä huolimatta susikanta on kasvanut voimakkaasti vuoden aikana, todetaan Luken kirjoituksessa. Kuva: Hannu Huttu
Lukijalta
Mia Valtonen , Samu Mäntyniemi, Inari Helle & Katja Holmala
Johanna Koskiahde esitti kolumnissaan “Yksinkertaista susimatematiikkaa” (MT 10.10.2025) väittämiä, jotka Luonnonvarakeskus (Luke) haluaa oikaista.
Kolumnissa väitetään, että Luke hyväksyi saamistaan DNA-näytteistä 75 %. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä Luke analysoi kaikki keräyskaudella vastaanottamansa 1334 näytettä. Näytteistä 73 %:ta saatiin eristettyä DNA:ta eli näyte oli riittävän hyvälaatuinen lajin (susi, koira, koirasusi) ja yksilön tunnistamiseksi.
Koskiahde pitää epäuskottavana, että DNA-keräyksen piiriin olisi saatu 70–80 % susiyksilöistä. Suuri prosenttiosuus selittyy sillä, että suurin osa susista elää vakiintuneilla reviireillä, ja DNA-keräys kohdistetaan reviireille. Reviirit tunnistetaan petoyhdyshenkilöverkoston toimittaman kattavan havaintoaineiston perusteella.
Kirjoittajan mukaan kanta-arviossa esitettyjen maaliskuun 2025 susireviirien ulkopuolella ei Luken mukaan ole lainkaan susia. Reviirien ulkopuolella maaliskuussa 2025 arvioitiin elävän 44–90 sutta, joita voi tavata missä päin Suomea tahansa. Kannanseurannan tärkein tavoite on seurata pari- ja laumareviirien määrää, sillä se kertoo kannan lisääntymispotentiaalista, mikä on oleellista kannanhoitoon liittyvää tietoa päätöksentekijöille.
Koskiahde ihmetteli myös kanta-arvioiden takautuvaa päivittymistä. Mallinnuksen avulla tuotettavissa kanta-arvioissa takautuva päivittyminen on tavallinen piirre. Kaikkien suurpetojen, hirven, valkohäntäpeuran ja villisian aiemmat kanta-arviot päivittyvät takautuvasti joka vuosi. Kun kannan tilasta saadaan uutta tietoa, tieto tarkentaa myös edellisen vuoden kanta-arvion tietopohjaa. Tyypillisesti muutokset näkyvät aiempien vuosien lukuhaarukan tarkentumisena jälkikäteen, mutta muutokset voivat päivittää myös aiempien vuosien todennäköisimpiä arvoja alas- tai ylöspäin. Takautuvasta päivittymisestä huolimatta susikanta on kasvanut voimakkaasti vuoden aikana.
Kirjoittajan mukaan Luke on kieltäytynyt muuttamasta laskumallejaan. Todellisuudessa Luke on kehittänyt suden kanta-arviointiin liittyvää mallinnusta useiden vuosien ajan. Kehittämistä on avattu kunkin vuoden kanta-arvioraporteissa sekä tieteellisissä julkaisuissa, jotka löytyvät osoitteesta luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/susi.
Mia Valtonen, Erikoistutkija
Samu Mäntyniemi, Johtava tutkija
Inari Helle, Erikoistutkija
Katja Holmala, Ohjelmajohtaja