Mrna-teknologiaan perustuvat koronarokotteet saattavat tehostaa syövän immunoterapiahoitoa merkittävästi, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta.
Yhdysvaltalaisten tutkijoiden potilastietoihin perustuva analyysi paljastaa yllättävän yhteyden koronarokotteiden ja syöpähoidon välillä. Aiheesta kirjoittavat muun muassa New Scientist, Science Daily ja MedicalXpress.
Tutkimuksessa havaittiin, että pitkälle edennyttä keuhko- tai ihosyöpää sairastavat potilaat elivät selvästi pidempään, jos he saivat mrna-koronarokotteen 100 päivän sisällä immunoterapiahoidon aloittamisesta.
Tutkimus käsitti lähes 1000 potilaan tiedot Teksasin yliopiston MD Anderson Cancer Centeristä. Tulokset ovat niin lupaavia, että niiden vahvistamiseksi käynnistetään kliininen tutkimus.
”Tämän merkitys on valtava – se voi mullistaa koko syöpähoidon alan”, sanoo Floridan yliopiston Elias Sayour tiedotteessa.
”Voisimme kehittää vielä paremman epäspesifisen rokotteen immuunivasteen aktivoimiseksi ja palauttamiseksi tavalla, joka voisi olla käytännössä universaali, valmis syöpärokote kaikille syöpäpotilaille.”
Sayour kuvailee tuloksia merkittäviksi. Hänen mukaansa mrna-rokotteet toimivat ikään kuin hälyttimenä, joka herättää immuunijärjestelmän ja tehostaa sen kykyä hyökätä kasvainsoluja vastaan.
Immunoterapiassa käytetään niin sanottuja tarkistuspisteinhibiittoreita, jotka estävät syöpäsolujen kykyä ”sammuttaa” elimistön puolustusmekanismeja. Monet syöpäsolut osaavat käyttää hyväkseen immuunisolujen pinnoilla olevia PD-1-nimisiä proteiineja, jotka toimivat eräänlaisina turvakytkiminä.
Kun tarkistuspisteinhibiittorit yhdistetään rokotteisiin, jotka stimuloivat immuunijärjestelmää, hoito on usein tehokkaampaa kuin kumpi tahansa lähestymistapa erikseen.
Tutkimuksessa 884 pitkälle edennyttä keuhkosyöpää sairastavasta potilaasta 180 sai mrna-koronarokotteen 100 päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Heidän keskimääräinen elinaikansa oli noin 37 kuukautta verrattuna 20 kuukauteen niillä, jotka eivät saaneet rokotetta tässä ajassa.
Levinnyttä melanoomaa sairastavista 210 potilaasta 43 sai rokotteen samassa aikaikkunassa. Heidän elinaikansa oli 30–40 kuukautta verrattuna 27 kuukauteen rokottamattomilla. Koska osa rokotetuista potilaista oli analysoinnin aikaan yhä elossa, todellinen elinaikaero saattaa olla vieläkin suurempi.
Vaikka tulokset ovat rohkaisevia, Sayour korostaa, ettei kliinisiä suosituksia tule antaa ennen kuin havainnot on vahvistettu kontrolloiduissa tutkimuksissa. Hänen mukaansa potilaiden tulisi toistaiseksi noudattaa olemassa olevia rokoteohjeita.
Tutkijat esittivät tuloksensa Euroopan lääketieteellisen onkologian seuran kongressissa Berliinissä.